Teema
Maahanmuuttajat nousivat kapinaan:
Haluamme tehdä töitä
Vuolijoella suhteellisesti eniten pakolaisia
 Autot on hiissattu
hämärässä hallissa ylös nostolaitteiden varaan. Niiden ympärillä kiertelee
sinihaalarisia kundeja ja huolestuneen näköisiä miehiä, autonomistajia.
Sinisiin haalareihin pukeutuneet ovat
nimeltään Mile Ivankovic ja Dragan Bozic. He ovat Pertti
Hatvan hommissa.
– Kävimme ensin kahden kuukauden
maahanmuuttajakurssin, kertoo Mile, joka Draganin lailla oli työskennellyt Kroatiassa
autonkuljettajana.
– Kurssin jälkeen tuli ensin Mile
ja sitten Dragan kyselemään minulta töitä, koska he halusivat oppia suomea, Hatva
kertoilee.
– Pojat ovat nyt
määräaikaisessa työsuhteessa työvoimatoimiston tuella, mikä on ilmiselvä etu, jos
heille yhtäkkiä tarjottaisiin "oikeaa" työtä tai opiskelupaikkaa, koska
näin heillä ei ole irtisanomisaikaa.
Maahanmuuttajien tapaaminen
autokorjaamolla tekee hyvää myös kuntalaisille, Hatva sanoo.
– Työelämässä ihmisille syntyy
normaaleja kontakteja. Useimmat vuolijokiset eivät ennen ex-jugoslaavien tuloa ole juuri
edes nähneet oikeaa ulkomaalaista eivätkä oikein tiedä, miten heihin suhtautua. Me
suomalaiset emme ole rasisteja, mutta vieraiden kielten puhumista me vähän pelkäämme,
Hatva nauraa.
Mile on oppinut arkisuomea
hämmästyttävän nopeasti ja on kovin tyytyväinen työhönsä korjaamolla. Häntä ei
häiritse edes se, että kunta on kovin pieni ja hiljainen.
Tiedontarve valtava
Kunnassa on oivallettu, että
vapaa-ajantoiminta on olennainen osa kotoutumista, ja siksi asukkaat ovatkin polkaisseet
käyntiin ystävyysyhdistyksen. Siellä ihmiset tapaavat toisiaan ja maahanmuuttajat
saavat kaikenlaisia tiedonmurusia. Esimerkiksi Mile, joka on entinen laskettelija, on
löytänyt maastohiihdon.
– Mitä tässä valittaisi?
Täällä on hiljaista ja rauhallista. Ja sillä kolmella tonnilla, jonka kuukaudessa saa,
selviää ihan hyvin, hän sanoo.
Dragan ei ole vielä oikein ajatellut,
mihin ryhtyy, kun työ autokorjaamolla tässä kuussa loppuu. Ehkä hän jää
Vuolijoelle, ehkä muuttaa jollekin suuremmalle paikkakunnalle. Pertti Hatva yrittää
puhua poikia opiskelemaan ja syventämään tietojaan, jotta mahdollisuudet kunnon
työpaikkaan paranisivat.
– Kunnan pitäisi tiedottaa eri
mahdollisuuksista paljon enemmän ja tehokkaammin, niin että ihmiset pystyisivät
tekemään omat valintansa, hän korostaa.
– Tyhjin käsin maahan tulleen
pakolaisen ei ole helppo päästä sisään suomalaiseen yhteiskuntaan. Yhteiskunnan
maksama toimeentulotuki riittää nipin napin jokapäiväiseen elämiseen, mutta jos
maahanmuuttajien halutaan kotoutuvan, he tarvitsevat enemmän kuin sen.
Jos he hankkivat jotakin vähänkin
kalliimpaa kuten vaikka pesukoneen, vanhan auton tai muuta vastaavaa, he joutuvat
pihistämään rahat ruoasta. Tai järjestämään rahoituksen suomalaisten ystävien
avulla.
– On olemassa selkeä tarve luoda
maahanmuuttajia varten pienimuotoinen luottojärjestelmä, etenkin niitä varten, jotka
haluaisivat perustaa oman yrityksen. Ilman alkupääomaahan kaikki sellaiset ideat ovat
kuolleina syntyneitä, sanovat sekä Hatva että kunnanjohtaja Olavi Rintala.
Kapinahenkeä
Kaikki maahanmuuttajat eivät halua
opiskella vuosikausia työpaikan saadakseen, etenkään, jos heillä jo on takanaan
monivuotiset opinnot.
Djordje ja Hildegarda
Momcilovic, teini-ikäisten tyttöjen Jelenan ja Anan vanhemmat,
kuuluvat tähän joukkoon. Hildegarda on kuvaamataidonopettaja ja työskentelee
kouluavustajana Vuolijoella, Djorde on merkonomi ja työtön.
– Minun työni jatkuu tämän kuun
loppuun, sitten en tiedä mitä tapahtuu. Minun pitäisi suorittaa tiettyjä kursseja,
jotta saisin pätevyyden Suomessa, mutta en usko, että jaksan sitä tehdä. Sota vie
ihmisestä mehut, sitä on psyykkisesti uupunut, sanoo Hildegarda, ja puoliso nyökkää
myöntymyksen merkiksi. Vakinainen työpaikka on heidän ainoa toiveensa.
Yksi pakolaisryhmä nousi
pienimuotoiseen kapinaan kuntaa vastaan, koska he olivat sitä mieltä, ettei kunta ollut
tehnyt tarpeeksi heidän työllistämisekseen, kertoo kunnanjohtaja Olavi Rintala.
– Ongelma on siinä, että
tilapäinen työllistäminen ei ole riittävä toimenpide. Meillä ei ole ollut vaikeuksia
harjoittelupaikkojen löytämisessä, mutta maahanmuuttajat tarvitsisivat vakinaisia
työsuhteita.
Kestävä ratkaisu
– Me emme katso, minkä
näköisiä ja ikäisiä ihmiset ovat, me katsomme mitä he haluavat ja osaavat, sanoo
Suomen Johdinvalmisteen Vuolijoen yksikön aluepäällikkö Satu Rautiainen,
jolla on ollut tarjota vakinaista työtä. Yritys on osa SKS-konsernia ja työllistää 15
henkeä.
– Me saimme tehtaalta työpaikan
viime vuoden joulukuussa, heti harjoittelujakson jälkeen, kertoo entinen jalkapalloilija,
nykyinen juniorien valmentaja Goran Djuric, ja tarkoittaa itseään ja
vaimoaan Amelaa.
Goran on täysin tyytyväinen siihen
prosessiin, jonka kautta hän pääsi työelämään ja sanoo, että myös työnantaja on
huolehtinut perehdyttämisestä hyvin. Yrityksessä vastuun kantaa nimetty henkilö. Goran
on tehtaan muiden työntekijöiden tapaan Metalliliiton jäsen.
– Käytännössä toimimme niin,
että pyysin Talgo-Transtechin pääluottamusmiehen Risto Kämäräisen
tänne kertomaan ay-liikkeestä. Satu Rautiainen sanoo. Vuolijoen kaltaisella pienellä
paikkakunnalla yhteistyö pelaa, hän korostaa.
Kokopäivätoimisena
pääluottamusmiehenä toimiva Kämäräinen sanoo omasta puolestaan, ettei
maahanmuuttajien saaminen mukaan liittoon tuottanut vaikeuksia. Tilanne on sama
Johdinvalmisteella samoin kuin niiden kolmen osalta, jotka ovat töissä Talgolla.
Valitettavasti Talgon
metallityöläisistä sata on määräaikaisia, muun muassa maahanmuuttajat.
Kestävämpien ratkaisujen löytämiseksi kunta on EU:n pakolaisrahaston avustuksella
palkannut yhden maahanmuuttajataustaisen henkilön käymään lävitse jokaisen pakolaisen
valmiudet ja toiveet. Selvityksen jälkeen heille on tarkoitus etsiä sopiva
koulutusohjelma tai työpaikka Vuolijoelta tai Kajaanista.
Carola Isaksson
Vuolijoella suhteellisesti eniten pakolaisia
Vuolijoen
kunta sijaitsee Kajaanin naapurissa ja on Kainuun teollistunein kunta. Asukkaita siellä
on 2 900. Enimmillään kunnan asukasluku oli 60-luvulla, jolloin väkeä oli 5 000.
Suurin työnantaja on espanjalaisten omistama Talgo-Transtech, joka jatkaa Rautaruukin
jälkeen junanvaunujen valmistusta Otanmäessä. Yritys rakentaa mm. Helsingin uudet
raitiovaunut, kaksikerroksisia junanvaunuja ja SR2-vetureita Suomen rautateille. Yritys
työllistää 600 henkeä.
Vuolijoen valtuusto: keskusta 12 paikkaa, sosialidemokraatit 5 paikkaa,
vasemmistoliitto 2 paikkaa ja kokoomus 2 paikkaa. Valtuuston puheenjohtajana toimii
maanviljelijä Pertti Hatva (kesk.). Myös kunnanhallituksen johdossa on keskustalainen.
Suhteessa asukaslukuun Vuolijoki on ottanut vastaan enemmän pakolaisia kuin mikään
muu suomalainen kunta. Tällä hetkellä kunnassa asuu yli 80 pakolaista, mutta
enimmillään heitä on ollut toistasataa. Vuolijoella on ollut mahdollisuus ottaa vastaan
runsaasti pakolaisia, koska kunnassa on paljon tyhjiä asuntoja. Kaikki pakolaiset ovat
entisestä Jugoslaviasta. Joukossa on kroatialaisia seka-avioliitossa olevia pariskuntia,
eli toinen puoliso on serbi ja toinen kroaatti tai muslimi, ja Krajinasta tulleita
pakolaisia.
Krajina: lounaisessa Kroatiassa sijaitseva maakunta. Kun Kroatia vuonna 1991 irtautui
Jugoslaviasta, Krajinan serbit nousivat vastarintaan. Belgradin tukemana maakunta
julistautui Krajinan serbitasavallaksi. Kroaattien ja Kroatian serbien välillä syttyi
sota, joka johti serbien karkottamiseen Krajinasta.
Carola Isaksson
Palkkatyöläinen
6.3.2001 nro 2/01 |
