Teema
Maahanmuuttajia on
monenlaisia
 Viime vuoden lopussa
Suomessa asui noin 91 000 ulkomaalaista. Heistä miehiä oli hieman yli puolet. Kaksi
kolmasosaa ulkomaalaisista on työikäisiä 15—64 -vuotiaita. Erityisen paljon
ulkomaalaisissa on 25—34 -vuotiaita.
Maahanmuuttaja on yleiskäsite, jolla
tarkoitetaan kaikkia eri syistä Suomeen muuttaneita henkilöitä. Siirtolaisesta puhutaan
silloin, kun henkilö on muuttanut toiseen maahan pidemmäksi aikaa tarkoituksenaan
hankkia sieltä toimeentulonsa. Esimerkiksi Suomesta aikoinaan Ruotsiin töihin
"leveämmän leivän" perässä muuttaneet olivat siirtolaisia. Kun Ruotsiin
siirtolaiseksi muuttanut suomalainen palaa takaisin Suomeen, häntä kutsutaan
paluumuuttajaksi. Viime vuosina valtaosa paluumuuttajista on ollut inkerinsuomalaisia.
Suurin ryhmä venäläiset
Suurin Suomessa asuva
maahanmuuttajaryhmä ovat venäläiset, heitä on noin 20 000. Virolaisia on noin 10 000,
ruotsalaisia vajaa kahdeksan tuhatta ja somalialaisia vajaa kuusi tuhatta. Entisestä
Jugoslaviasta Suomeen on muuttanut noin 3 000 henkeä.
Pakolaisia vain pieni osa
Maahanmuuttajista alle viidennes on
pakolaisia. YK:n määritelmän mukaan pakolainen on henkilö, jolla on perusteltu syy
pelätä joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn
yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta. Esimerkiksi
sota, luonnonkatastrofi tai köyhyys eivät ole YK:n määritelmän mukaan pakolaisasemaan
oikeuttavia syitä, vaikka Suomessa pakolaisiksi kutsutaan myös henkilöitä, jotka ovat
maassa humanitaarisista syistä.
Kiintiöpakolainen tarkoittaa
henkilöä, jolla on YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun myöntämä pakolaisen asema.
Suomen valtio päättää vuosittain siitä, kuinka monta kiintiöpakolaista Suomeen
otetaan. Viime vuosina kiintiöpakolaisten määrä on vaihdellut 500—650 välillä
vuodessa. Hallitus on asettanut tavoitteeksi kiintiön nostamisen tuhanteen vuodessa.
Eniten pakolaisia on Suomeen tullut
Afrikasta, Lähi- ja Keski-Idästä sekä Itä-Euroopasta. Heidän joukossaan on mm.
entisen Jugoslavian alueelta tulleita ja Irakin kurdeja.
Turvapaikanhakijoita vähän
Turvapaikanhakijat eivät ole
pakolaisia. Turvapaikanhakija pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta
jättämällä maahan tullessaan turvapaikkahakemuksen. Turvapaikanhakija muuttuu
pakolaiseksi, jos hän saa myöntävän päätöksen hakemukseensa.
Suomessa turvapaikanhakijoita on ollut
vähän verrattuna muihin länsimaihin. Viime vuosikymmenellä turvapaikkaa hakeneiden
määrä vaihteli 800—3 600 välillä vuosittain. Eniten turvapaikanhakijoita on
ollut viime vuosina entisestä Jugoslaviasta ja Somaliasta.
Turvapaikan saaneita on vähän, mutta
noin puolet hakijoista on saanut luvan jäädä Suomeen. Oleskelulupia on myönnetty
painavista humanitaarisista syistä tai suojelutarpeen perusteella.
Pirjo Pajunen
Palkkatyöläinen
6.3.2001 nro 2/01 |
