Teema
Harmaa työ yleistä
 Italiaan laillisesti
ja salaa pyrkivien siirtolaisten luvut tuntuvat suomalaisilta suurilta. Kuitenkin 57
miljoonan asukkaan mutta pinta-alaltaan Suomen kokoisen maan väestöstä noin 1,3
miljoonan laillisen ja arviolta 300 000 laittoman siirtolaisen osuus ei ole kuin muutama
prosentti väestöstä.
Siirtolaismäärä on kuitenkin noussut
jyrkästi vuosikymmenien aikana. Vuonna 1981 siirtolaismääräksi kirjattiin 331 000,
1991 jo 650 000 ja nyt peräti 1,3 miljoonaa. Viime vuonna siirtolaiset käänsivät jopa
Milanon asukasluvun kasvuun ensi kerran 25 vuoteen!
Kymmenestä siirtolaisesta neljä on
eurooppalaisia, kolme afrikkalaista, kaksi aasialaista ja yksi amerikkalainen.
Etenkin itäeurooppalaisten määrä on
kasvanut jyrkästi viime vuosina: entisen N-liiton maista, Romaniasta, Albaniasta ja
hajonneesta Jugoslaviasta pyritään saapasmaahan.
Italian 23,2-miljoonaisesta
työvoimasta siirtolaisten osuus on 750 000, noin 3 pros. Viime vuoden noin 2,7
miljoonasta kortistoidusta työttömästä siirtolaisstatuksella oli hieman yli 204 000
(7,8 pros.), joista yli 81 000 pitkäaikaistyöttömiä.
Maatalous työllistää enää 5 pros.
pizzanpurijoista mutta yli 22 pros. siirtolaisista. Teollisuudessa italianoja on 32 pros.,
siirtolaisia jo 40. Maailman parhaan tarjoilijan maineessa olevista italialaisista
palvelualoilla ahertaa 63 pros., mutta siirtolaisista vasta 37.
Harmaa työn (lavoro nero) osuus maan
kansantuotteesta arvioidaan noin neljännekseksi. Italia ja Kreikka ovat EU:n johtavia
maita harmailla markkinoilla.
Esa Aallas
Lecce/Rooma
Palkkatyöläinen
6.3.2001 nro 2/01 |
