Teema
Metallimiehistä huutava pula
Vierastyöläisistäkö
pelastus?
 Maamme telakoilla
menee lujaa. Tilauskanta on hyvä ja töitä riittää. Mutta riittääkö tekijöitä?
Useat telakat ovat turvautuneet vierastyövoimaan EU-sisämarkkinoilta. Porissa
Mäntyluoto Worksin tehtaalla siimat on ulotettu Aasian porteille.
Nykyinen tilanne hallitaan nopealla
koulutuksella ja ulkomaisella avulla. Huolenaihetta aiheuttaa metallimiesten ikärakenne.
Mäntyluodon nykyisistä työntekijöistä puolet lähtee eläkkeelle kymmenen vuoden
sisällä.
Öljynporauslauttojen rakentamista
hallitsee öljynhinnan heilahtelu. Tämä on koettu myös Porissa Mäntyluoto Worksin
telakalla. Tuotanto on vuosien varrella ollut yhtä vuoristorataa.
– Öljynhinnan ollessa korkealla
tilauskantamme lisääntyy. Tämä johtuu paljolti siitä, että öljy-yhtiöt rahoittavat
investointinsa kassavirroista, henkilöstöjohtaja Jussi Yli-Hongisto selvittää.
Tällä haavaa öljyalalla on menossa
noususuhdanne. Porin lauttatelakalla rakennetaan kuumeisesti kolmea öljynporauslautan
runkoputkea Meksikonlahdelle. Varsinaiset amerikkalaisvalmisteiset lauttaosat nostetaan
putkien päälle vasta perillä. Lautoilla on mahdollisuus porata öljyä jopa 1600 metrin
syvyisissä vesissä.
– Runkoputkien
valmistumisaikataulu on tarkkaa puuhaa. Meksikonlahdella oleva nosturi ei odota kauan,
joten myöhästymistä ei yksinkertaisesti sallita. Aikataulussa pysytään, vaikka se
maksaisi maltaita, Jussi Yli-Hongisto vakuuttaa.
Henkilöstöjohtajan suurin murhe onkin
tällä hetkellä saada riittävästi ammattitaitoisia levyseppiä ja hitsareita
telakalle. Valtakunnallisissa lehdissä ollut pyynti toi harvoja yhteydenottoja. Valmiita
ammattimiehiä ei vapailla markkinoilla liiku. Telakalla olisi paikka välittömästi
lähes sadalle metallin ammattilaiselle.
– Olemmekin lähteneet itse
kouluttamaan yhdessä paikallisen aikuiskoulutuskeskuksen ja työvoimaviranomaisten kanssa
työvoimaa telakallemme. Tämä tietysti maksaa ja kestää aikansa, ennen kuin nuoret
ovat täysiä ammattilaisia. Meille yhden kurssilaisen kouluttaminen kustantaa 25 000
markkaa.
Kouluttaminen on tuttua puuhaa
Mäntyluodon telakalla myös aikaisempien noususuhdanteiden ajalta. Ongelmia on tullut
laskun aikana, kun nuoret, koulutetut ja lomautetut miehet ovat lähteneet muualle työn
perään. Näitä hitsareita ja levyseppiä on ollut vaikea tavoittaa uudelleen.
Kaspianmereltä helpotusta
työvoimapulaan?
Akerin syvän meren toiminnot ostanut
ranskalainen Coflexip Stena Offshore on kansainvälinen yhtiö, jolla on toimintaa ympäri
maailmaa. Mäntyluodon telakka luokin toiveensa kansainväliseen yhteistyöhön
työvoimapulansa helpottamiseksi.
– CSO Aker Rauma Offshorella on
bisnestä Kaspianmeren Bakussa. Haluamme viedä osaamistamme sinne, joten koulutamme
sikäläisiä hitsareita täällä, henkilöstöjohtaja Jussi Yli-Hongisto kertoo.
Koulutuksessa on menossa kolmas
mig-hitsauskurssi azerbaidzanilaishitsareille. Kullekin kurssille on osallistunut 21
henkeä. Aikuiskoulutuskeskuksessa tapahtuneen kurssituksen päätteeksi hitsarioppilaat
ovat kaksi kuukautta työharjoittelussa Mäntyluodon telakalla, jonka jälkeen he palaavat
takaisin Kaspianmeren rannalle.
– He ovat hyvin ammattitaitoista
porukkaa. Olemmekin anoneet ensimmäiselle 21 hitsarin ryhmälle työlupaa tänne
työvoimaviranomaisilta. Olemme valmistautuneet hakemaan vastaavaa lupaa myös kahdelle
muulle ryhmälle.
– Olimme pakotettu tähän, kun
työvoimaviranomaisten taholta viestitettiin, että sopivaa koulutettavaa väkeä ei
kotimarkkinoilta enää hevin löydy.
Porin telakalla on sisartelakka myös
Englannissa. Yli-Hongisto ei pidä poissuljettuna, että sieltä etsitään apua, jos
tilanne niin vaatii. Silloin olisi kysymys EU:n sisäisestä työvoiman liikkumisesta
ilman työlupamenettelyä.
– Näin on. Kyse ei ole kuitenkaan
pelkästään nykyisten runkojen aikataulusta. Sekä asiakkaat että omistajat vaativat
takuut myös tulevaisuutta silmäten, että väkeä löytyy. Muuten saamme heittää
hyvästit uusille tilauksille.
Amattiosasto puoltaa
Työluvan saaminen EU:n ulkopuolisille
vierastyöläisille ei ole läpihuutojuttu Porin kaltaisessa työttömyyskaupungissa.
Työvoimaviranomaiset ovat pyytäneet lausunnon myös työntekijäpuolelta.
– Olimme koko porukka koolla
kahtena ryhmänä. Näissä tilaisuuksissa telakan toimitusjohtaja selvitti tilannetta ja
kertoi, että yhtiö hakee työlupaa azerbaidzanilaisille hitsareille, pääluottamusmies Jorma
Holm selvittää.
– Käsittelimme asiaa
ammattiosastossa ja luottamusmiesten kesken ja tutkailimme työkavereiden mielialoja.
Tältä pohjalta päätimme puoltaa työlupahakemusta.
Holmin mukaan päätökseen vaikutti
paljolti uskottavuuden varmistaminen. Nykyinen tilauskanta työllistää porukan vuoden
2002 huhtikuulle.
– Mutta halusimme kuitenkin ennen
päätöstä työnantajalta takeet kotimaisten työpaikkojen ensisijaisuudesta, jos työt
vähenevät. Pääsimmekin sopimukseen marssijärjestyksestä tällaisen tilanteen
varalta.
– Historian jäljet ovat
opettaneet. Viime vuosikymmenellä oli aika, jolloin olimme työsuojeluvaltuutetun kanssa
lähes ainoat työssä olevat työntekijät. Hoidimme muiden työttömyysasioita.
Pääluottamusmies painottaa, että
suhtautuminen koskee nyt päällä olevaa tilannetta. Hän peräänkuuluttaa suomalaisen
työvoiman koulutusta ja metallitöiden arvostuksen nostamista. Holm kuitenkin myöntää,
että vuoristoratamainen työtilanne telakoilla on ongelma.
– Muutaman vuoden päästä olemme
tosi ongelmissa. Meilläkin väki jakautuu puoliksi nuoriin ja puoliksi ikämiehiin, jotka
ovat siirtymässä eläkkeelle kymmenen vuoden sisällä. Näiden ryhmien välissä on
lähes tyhjää.
Kaspianmerelläkin tuulee
Bakulainen Khalilov Mehman
on mukana kolmannessa koulutusryhmässä. Meneillään on työharjoittelujakso telakalla.
Täytelankahitsauksen saloihin tutustutaan mm. nostokorvia hitsaamalla.
– Olemme puikkohitsareita ja
mig-hitsaus on meille aivan uusi menetelmä. Meillä ei ole vielä Bakussa edes kyseisiä
laitteita, mutta toivottavasti yhteisyritysten myötä sielläkin pian saadaan elvytettyä
öljynporaustelakoiden toimintaa.
Mehman on tietoinen, että yhdelle
ryhmälle ollaan hakemassa työlupaa Mäntyluodon telakalle.
– Tunnen kyllä pojat ja tiedän,
että he olisivat halukkaita tulemaan tänne töihin. Meidän ryhmässä emme ole vielä
paljon keskustelleet asiasta. Katsotaan nyt ensin, miten poikien käy.
Khalilov Mehmania ei sinänsä pelota
Mäntyluodon tuuliset ja jäiset olosuhteet.
– Kyllä Kaspianmeren rannalla saa
tutustua tuulen voimaan, joten siten työ ei ratkaisevasti eroa täällä tehtävästä.
Jäätä ei tietysti ole, mutta kovimmilla pakkasilla työskentelimme täälläkin
sisätiloissa.
Leuto talvi ja jäätön Pohjanlahti
antavat azerbaidzanilaisille ehkä tavanomaista ruusuisemman kuvan Suomen talvesta.
Martti Suuriniemi
Palkkatyöläinen
6.3.2001 nro 2/01 |
