| Voitto- ja tulospalkkiot sijoitusrahastoon
Kemian Timo Vallittu antaisi
pääomatuloja myös palkansaajalle
 Sijoitusrahastoista voisi Kemianliiton
puheenjohtajan Timo Vallitun mielestä löytyä uusi vaihtoehtoinen tapa voitto- ja
tulospalkkioiden maksamiseen.
– Sitä kautta palkansaajatkin
pääsisivät osallisiksi pääomatuloista, jotka ovat kansantaloudessa kasvaneet kaikkein
voimakkaimmin, korostaa Vallittu.
Tulos- ja voittopalkkioiden maksamiseen
on nyt olemassa kaksi mahdollisuutta: henkilöstörahastot ja selvä raha.
Henkilöstörahastoja on tällä
hetkellä 38 yrityksessä. Valtaosa niistä on suuria pörssiyhtiöitä, joukossa on
muutama alle sadan hengen yritys. Rahaston voisi perustaa kaikkiin yli 30 hengen
yrityksiin ja virastoihin.
– Monet yrittäjät pelästyvät
ajatustakin henkilöstörahastosta, koska se kaikkine hallintoineen vaikuttaa kauhean
monimutkaiselta. Ainoaksi mahdollisuudeksi jää palkkion maksaminen käteen, kuvailee
Vallittu nykytilannetta.
Rahana maksetuista palkkioista menee
vero lisäprosentin mukaan ja lisäksi sekä työntekijä, että työnantaja maksavat
summasta sotumaksut.
– Kymppitonnin palkkiosta jää
työntekijälle käteen kolmesta neljään tonnia. Isäntä puolestaan joutuu maksamaan
yhteensä pitkälti toistakymmentä tonnia. Siinä palkitsemisen ajatus hukkuu helposti,
sanoo Vallittu.
Palkkiot poikimaan lisärahaa
Vallittun mielessä on uusi tie
palkkioiden maksamiseen, joka voisi toimia nykyisten henkilöstörahastojen ja käteen
maksettujen palkkioiden rinnalla.
– Yrityksessä voitaisiin
päättää, että palkkiot tai osa niistä maksetaan johonkin sijoitusrahastoon
työntekijöiden tilille hankkimaan lisätuottoa. Sieltä niitä olisi nostettavissa
esimerkiksi samaan tapaan viiden vuoden kuluttua 15 prosenttia vuosittain niin kuin
henkilöstörahastoissakin. Silloin sitä tuloa verotettaisiin pääomatulona. Näin se
juoksisi aina vuosi kerrallaan.
Vaikka palkkiorahasto olisi erillinen
ja suljettu, sen rahoja sijoitettaisiin samojen periaatteiden mukaan kuin
sijoitusrahastofirma muutenkin tekee.
Jos työntekijä lähtisi firmasta pois
ennen nostoaikojen täyttymistä ja haluaisi rahansa pois, tuloa voitaisiin verottaa
palkkatulona.
Vallittu uskoo yritystenkin
kiinnostuvan sellaisesta järjestelmästä, joka sitoisi työntekijöitä yritykseen
pidemmäksi aikaa.
– Jonkun vuoden päästä meillä
on ainakin tietyillä aloilla ammatti-ihmisistä pulaa ja tällainen työntekijälle
verotuksellisesti edullisempi järjestelmä voisi olla houkutteleva vaihtoehto.
Sijoitusrahasto hoitaisi homman
Palkkiorahastojen varat olisivat
nykyisten sijoitusrahastoyhtiöiden hoidossa, vaikkakin erillisinä suljettuina
rahastoina, joihin voivat liittyä vain hommaan mukaan lähtevien yritysten työntekijät.
Vallittu uskoo, että rahastoyhtiöt
kehittäisivät alta aikayksikön sopivia tuotteita ja toimintatapoja, jos kaavailtu
systeemi luotaisiin.
– Kyllä ne makkaran paketista
haistavat. Ne saisivat pitkäksi aikaa rahaa sijoitettavakseen.
Aivan yksinkertaista uuden systeemin
luominen ei ole, sillä muutoksia pitäisi tehdä niin sijoitusrahastoja kuin verotustakin
koskeviin lakeihin.
Teollisuudessa erilaisten tulos- ja
voittopalkkiojärjestelmien piirissä on noin puolet henkilöstöstä, mutta julkisella
sektorilla vain muutama prosentti.
Vallittun mielestä käytäntöä voisi
laajentaa julkisellakin puolella.
– Jos siellä ylitetään asetetut
tavoitteet, olivatpa ne sitten palvelun laatua tai mitä tahansa, niin kyllä
työntekijät ovat yhtä oikeutettuja palkkioihin kuin teollisuudessakin, sanoo Vallittu.
Yksityisissä palveluissakin palkkioita
maksetaan, mutta provikkapalkat sekoittavat tilastoja.
Heikki Lehtinen
Palkkatyöläinen
6.3.2001 nro 2/01
 
|
