Pääkirjoitus
Luontevasti siirtolaisten kanssa
 uomessa asui viime vuoden lopussa noin 91 000
ulkomaan kansalaista, joista melkein puolet on lähtöisin Venäjältä/Neuvostoliitosta,
Virosta ja Ruotsista. Ulkomaalaisten osuus koko maan väestöstä ja työvoimasta jää
reippaasti alle kahden prosentin. Vaikka tulijoiden määrä on viimeksi kuluneen
vuosikymmenen aikana nelinkertaistunut, Suomen ulkomaalaisluvut ovat yhä EU:n
alhaisimpia.
Työvoimaan maahanmuuttajista lasketaan
kuuluvan noin kolmannes, noin 35 000 henkeä. Kun heistä on työttömänä joka kolmas,
suomalaisilla työpaikoilla työskentelee noin 20 000 vierasmaalaista. Suuria
siirtolaisten työllistäjiään ovat mm. Posti, Engel ja Helsingin liikennelaitos. SAK:n
liitoissa maahanmuuttajia on jäseninä noin kolme tuhatta.
Suomen asujaimisto on
kansainvälistynyt hitaasti. Siihen on vaikuttanut tiukahko ulkomaalaispolitiikka, mutta
vielä enemmän maan syrjäinen asema Euroopassa. Tänne ei ole koskaan pitkissä
letkoissa jonotettu ja tuskin jonotetaan vastakaan. Yhä useammat tutkimukset viittaavat
myös siihen suuntaan, ettei tilanne järky edes EU:n seuraavan laajentumisen yhteydessä.
Joitakin rasistisia hajahyökkäyksiä
mukaan laskematta maahanmuuttajat on otettu Suomessa vastaan rauhallisesti. Tämä ei
kuitenkaan tarkoita samaa kuin avosylin.
Elinkeinoelämän Evan äskeisessä
asennetutkimuksessa suurin piirtein puolet kansalaisista on yhä sitä mieltä, että
ulkomaalaiset pääsevät maahan liian helposti.
Tulos näyttää kuitenkin olevan
yhteydessä suomalaisten kitkaiseen kansainvälistymiseen, koska myös EU- ja
EMU-kriittisyys on kasvanut ja suurin piirtein puolet kansalaisista vastustaa sekä euroa
että unionin itälaajentumista.
Suhteessa ulkomaiseen työvoimaan
kansan asenteet näyttävät kuitenkin lientyvän. Enemmistö tutkituista on jopa sitä
mieltä, etteivät ulkomaalaiset suinkaan vie liiaksi suomalaisten työpaikkoja. Myös
työpaikoilla suhtautuminen muuttajiin on ainakin tähän lehteen kerättyjen
haastattelujen perusteella luonnikasta.
Suunnitellessaan seuraavien viiden
vuoden ohjelmiaan SAK uskoo kansainvälisyyden lisääntyvät merkittävästi järjestön
työssä. Yhtenä tärkeänä ja syventämistä vaativana ulottuvuutena nähdään myös
kiinteämpi yhteistyö maan etnisten vähemmistöjen kanssa.
Järjestö aikoo muun muassa perehtyä
siihen, millaisia kokemuksia muiden maiden ay-liikkeillä on toiminnasta siirtolaisten
kanssa. Selvänä ja oikeana tavoitteena pidetään myös sitä, että maahanmuuttajien
mahdollisuudet työelämässä ja ay-liikkeessä kehittyvät valtaväestön veroisiksi.
Palkkatyöläinen
6.3.2001 nro 2/01 |
