Pääkirjoitus
Taka-askeleita työssä
 ulevan toukokuun lopulla kokoontuvan SAK:n
edustajakokouksen visaisimpiin kysymyksiin kuuluu ilman muuta se, miten voimakkaat
työelämän muutokset saadaan edes siedettävästi ay-liikkeen hallintaan.
Huolimatta tämänpäiväisestä
notkostaan teknologian voi ennustaa kehittyvän edelleen nopeasti ja sen seurannaisen,
globalisaation kattavan yhä täydellisemmin elämän eri alueet. Nämä kehityssuunnat
ohjaavat keskeisesti poliittisia ja sosiaalisia valintoja ja sitä kautta suoraan
työelämää.
Kenties päällimmäiset teknologian ja
globalisaation työhön vaikuttaneet muutokset voi kiteyttää sanoihin nopeus ja
joustavuus. Ne tulevat vastaan kaikissa käänteissä työelämän tilaa tarkasteltaessa,
eikä vaatimuksilla laajentaa niitä näy olevan sen enempää seiniä kuin kattoakaan.
Lisääntynyt kiire ja monenkirjavat
joustot ryyditettyinä 1990-luvun lamalla näkyvät selvästi suomalaisessa työssä,
eivätkä vähiten SAK:laisilla työpaikoilla. Muutoksen seuraukset ovat olleet
voittopuolisesti negatiivisia.
Joulun alla valmistunut, melkein
kymmenen tuhannen SAK:laisen työkokemukset kirjannut järjestötutkimus ja tällä
viikolla julkistettava naistutkimus puhuvat kuin yhdestä suusta heikentyneistä
työolosuhteista.
Joustava tuotanto pilkkoo työpaikat
pieniksi yksiköiksi ja lisää työntekijöiden turvattomuutta. Joustojen lisääminen on
viidessä vuodessa kaksinkertaistanut epätyyppistä työtä tekevien määrän.
Päiväsaikaan tehtävä työ on mahdollista enää joka toiselle, mutta ilta-, yö- ja
aamutyö sekä eri vuorotyön muodot ovat lisääntyneet. Puolet SAK:laisista toistaa
usein työssään yhtä ja samaa liikettä selvästi tuntuva kiire niskassaan.
Mahdollisuudet vaikuttaa työmenetelmiin, työtahtiin ja työjärjestykseen ovat
vähentyneet. Työntekijät näkevät, että johto arvostaa heitä huonommin kuin viisi
vuotta sitten.
Kuten taka-askeleiden listasta näkee,
ongelmat kasaantuvat työpaikoille. Lista kertoo myös, että ongelmiin on ajauduttu
nimenomaan työnantajien määräysvaltaan kuuluvissa asioissa. Sen vallan tasaamiseen
kannattaisikin lähivuosina paneutua, nostaa yritysdemokratia uudelleen pöydälle, saada
maahan kunnollinen yt-laki ja paikalliseen sopimiseen paitsi reilut säännöt myös
tasapäiset neuvottelukumppanit.
Palkkatyöläinen
6.3.2001 nro 2/01 |
