Liittouutiset
ASBESTIA joka kolmannessa rakennuksessa
 Työsuojelupiirien resurssit
eivät riitä remonttien valvontaan
Korvaukset ongelmana
Tunnettu vaara jo 20-luvulla
Syöpähuippu vuonna 2010
 Seitsemän kymmenestä rakennusalan päivystykseen
soittavista kysyy asbestista. Meneillään on purkuprojekti, pannuhuoneremontti, mitä
vain kerrostalojen, koulujen ja omakotitalojen saneerausten väliltä. Ihmiset kysyvät
miten esimerkiksi lattialaatat ja seinälevyt pitäisi purkaa.
Näin kertoo työsuojelutarkastaja Peter
Johansson Uudenmaan työvoimapiirin Porvoon aluetoimistosta. Moni soittaja on
yhtäkkiä törmännyt asbestiin. Asbestikartoitus, jonka jokainen kiinteistönomistaja on
velvollinen tekemään, on joko jäänyt kokonaan hoitamatta tai osoittautuu
puutteelliseksi.
Asbestia löytyy kolmanneksesta Suomen
rakennuskannasta. Asbestia on ympäristössämme noin 200 000 tonnia. Vanhimmissa, ennen
vuotta 1920 rakennetuissa taloissa asbestia ei ole, ellei niitä ole myöhemmin korjattu
tai eristetty. Asbestia voi olla eristeenä seinissä muiden levyjen alla,
mineriittilevyinä sisäseinissä, lattiamassassa ja -levyissä, lämminvesiputkien
ympärillä jne. Jos asbestiepäily herää, kannattaa ottaa näyte ja lähettää se
Työterveyslaitokselle.
– Asbesti ei ole vaarallista niin
kauan kuin sen on ehjää. Jos se on risaista tai hajoaa remontin yhteydessä, ilmaan
leviää hiukkasia, niin asbestialtistuksen vaara on olemassa. Mutta asbestin
paniikinomaiseen vaihtamiseen ei ole mitään syytä. Asbestin voi jättää paikoilleen,
kunnes remontoinnin aika koittaa, Johansson neuvoo.
Saneerauksen saavat tehdä vain
asbestifirmat, joilla on työsuojelupiirin lupa. Johansson ei sulje pois sitä
mahdollisuutta, että uusia asbestialtistuksia voi remonttien yhteydessä sattua, koska
valvontaan käytettävissä olevat resurssit ovat nykyään kovin vaatimattomat.
Pääteasema kaatopaikka
Purkamista varten on olemassa
yhtenäiset ja yksiselitteiset ohjeet, asbestin purkutöissä on esimerkiksi käytettävä
puhallinmoottorilla varustettua kokonaamaria. Naamarit tarkistetaan säännöllisin
väliajoin.
– Tila, jossa asbestia on,
eristetään ja ilma imetään pois niin että tilaan syntyy alipaine. Sisäänkäynti
rakennetaan niin, että se toimii kolmiosaisena sulkutunnelina. Purkutyöntekijät
pukeutuvat kertakäyttöhaalareihin. Koulutuksesta, terveystarkastuksista ja muusta
vastaavasta on olemassa yksityiskohtaiset ohjeet, kertoo Hesasbestin toimitusjohtaja Jukka
Rämö.
Purettu asbesti pakataan vahvoihin
säkkeihin ja merkitään sisällöstä kertovilla tarroilla.
Asbesti on ongelmajäte.
Pääkaupungissa säkit viedään Ämmässuon kaatopaikalle Espooseen, missä ne kaivetaan
maahan niille varattuun paikkaan. Säilytystapa on turvallinen, koska asbesti ei
kivimateriaalina säteile eikä hajoa, Rämö korostaa.
Ingegerd Ekstrand
Korvaukset ongelmana
Ilmoituksia asbestialtistuksista tulee
työsuojelupiiriin ajoittain. Altistumiset ovat voineet tapahtua kovinkin kauan sitten.
Jos työntekijä on joskus vaihtanut työpaikkaa, ei ole helppo osoittaa, missä
altistuminen on tapahtunut.
Korvauksista kysellään tuon tuosta
myös Rakennusliiton työsuojelusihteeriltä Veijo Huotarilta. Soittaja on usein
työperäiseen sairauteen menehtyneen henkilön omainen.
– Korvaukset ovat ongelma. Vaikka
asbesti tunnustetaan osatekijäksi, katsotaan myös tupakointia ja muita sairauksia.
Ratkaisevaa on myös se, millainen eläke henkilölle on myönnetty.
Asbesti on ongelma nimenomaan
rakennusalalla. Sen ylenpalttiseen käyttöön ovat vaikuttaneet sen hyvät ominaisuudet:
se ei kutistu, ei ime lämpöä, on paloturvallinen. Mutta terveydelle se on
äärimmäisen vaarallinen. Huotarin onkin siksi vaikea käsittää, että asbestiasetus
salli siirtymäajan: asbestia sai käyttää korjauksissa, mutta ei uudisrakentamisessa.
– Kuitenkin on osoitettu täysin
kiistattomasti, että asbesti voi aiheuttaa syöpää. Ja oletettavaa on, että asbesti
onkin aiheuttanut syövän useammille kuin niille sadalle, jotka tilastojen mukaan
vuosittain menehtyvät asbestiin aiheuttamiin sairauksiin. 15 vuotta sitten asbestille
altistuneelle ja nyt keuhkosyöpään menehtyvälle kun tuskin tehdään ruumiinavausta,
hän korostaa.
Sekä Rakennusliitto että Metalli ovat
vaatineet rahoitusta projektille asbestille altistuneiden työntekijöiden tutkimiseksi.
Huotari viittaa projektiin, joka on parhaillaan alkamassa Työterveyslaitoksella.
Varhainen diagnoosi on nykymenetelmillä mahdollinen, ja silloin keuhkosyöpä voidaan
leikata.
IE
Tunnettu vaara jo 20-luvulla
Asbesti: kuitumainen, taipuisa, vaalea
silikaattimineraali, palonkestävä ja lämpöä eristävä. Sulamispiste noin 1 550
astetta. Voi aiheuttaa kroonisen asbestoosin, josta syystä sen käsittelyä varten on
laadittu tiukat säännöt.
Tavallisimpia asbestityyppejä ovat
krysotiili (valkoinen asbesti), krokidoliitti (sininen asbesti) ja amosiitti (ruskea
asbesti). Asbestia louhitaan kaivoksista mm. Kanadassa, Etelä-Afrikassa ja Venäjällä.
Sitä käytetään eristeenä, jarruhihnoissa ja pakkauksissa. Muita asbestituotteita ovat
asbestisementti, esim. Eternit, asbestimaalit ja -pahvi.
Asbestialtistuminen eli ihmisen
altistuminen asbestihiukkasille voi aiheuttaa erilaisia sairauksia. Mesoteliooma on
keuhkopussin tai vatsakalvon pahanlaatuinen kasvain, joka puhkeaa 30—40 vuoden
kuluttua altistumisesta. Keuhkosyöpä voi johtua asbestialtistuksesta. Asbestoosi on
sairaus, joka lisää sidekudoksen määrää keuhkokudoksessa ja pleuraplakki on
keuhkopussiin muodostuvaa arpikudosta. Yhteistä kaikille näille sairauksille on, että
asbestialtistuksesta taudin varsinaiseen puhkeamiseen kuluu pitkä aika.
Ensimmäiset tiedot siitä, että
altistuminen asbestille voi johtaa pölykeuhkon eli asbestoosin puhkeamiseen, saatiin jo
1920-luvun puolivälissä. 50-luvulla useassa tutkimuksessa osoitettiin, että asbestille
altistuvien työntekijöiden keuhkosyöpäriski on normaalia korkeampi. 1960-luvulla
todettiin, että asbesti voi aiheuttaa myös keuhkopussin pahanlaatuista syöpäsairautta,
mesotelioomaa ja että asbesti ja tupakointi saattavat vaikuttaa yhdessä keuhkosyövän
syntymiseen.
Asbesti kiellettiin Suomessa
uudisrakentamisessa 1993 ja 1999 hyväksytty, asbestinkäytön kieltävä EU-direktiivi
astuu voimaan 2005.
IE
Syöpähuippu vuonna 2010
Työperäisten sairauksien määrän odotetaan nousevan
huippuunsa vuoden 2010 tietämissä. Tutkijat laskevat, että silloin löydetään
vuosittain kolmisensataa uutta ns. asbestisyöpää, kun mesotelioomatapauksia paljastuu
nykyään 50–100 kappaletta.
Asbestiin liittyvä syöpäsairaus on
ammattitautikuolemien suurin yksittäinen syy. Siksi sen varhainen diagnosointi olisikin
tavattoman tärkeä asia, sanoo prof. Matti S. Huuskonen Työterveyslaitokselta.
Työsuojelurahasto on myöntänyt
miljoona markkaa hankkeelle, jonka avulla Työterveyslaitos ja yliopistosairaalat tutkivat
sen ihmisryhmän, jolla on suurin riski sairastua tähän työperäiseen sairauteen.
Varhaisdiagnoosi voidaan tehdä uudella menetelmällä, tietokonetomografisella
keuhkosyöpäseulonnalla, jolloin potilaan ennuste on paljon nykyistä parempi.
Oulun ja Tampereen yliopistosairaalat
ovat lähteneet mielellään projektiin mukaan. Ongelma on siinä, että
tapaturmavakuutusjärjestelmä vastaa vain niistä kuluista, jotka aiheutuvat
ammattitautipotilaiden tutkimisesta työterveyslaitoksella. Se johtaa eriarvoisuuteen,
Huuskonen sanoo.
Projektille kuluvaksi vuodeksi saatu
rahoitus on hyvä asia, mutta Huuskonen peräänkuuluttaa rahoja myös vuosiksi
2002–03.
– Olen puhunut 15 vuotta siitä,
miten tärkeää on seurata asbestille altistuneiden työntekijöiden ja ammattitautiin
sairastuneiden terveydentilaa. Asia on edelleen ajankohtainen, sanoo Työterveyslaitoksen
1987 aloittamaa asbestiohjelmaa johtanut Huuskonen. Ohjelman kuluessa on seurattu 19 000
henkilön terveydentilan kehitystä. Suurin osa heistä on rakennustyöläisiä.
Tutkimuksissa seuloutui noin 4 000 hengen riskiryhmä.
Kansanedustaja Pentti Tiusanen
kysyi viime vuoden marraskuussa, onko hallitus valmis osoittamaan 10 milj. mk:n
määrärahan 2001 lisäbudjetissa sen varmistamiseksi, että tämä riskiryhmä
tutkitaan. Samana päivänä myös edustajat Matti Kangas ja Esa Lahtela
esittivät kirjallisen kysymyksen tämän saman riskiryhmän tutkimisesta.
Perusturvaministeri Osmo Soininvaara vastasi, ettei hallitus voi ottaa kantaa
rahoitukseen, koska tiedot esitetyn kaltaisen seulonnan tuloksista ovat puutteelliset.
Salakavalaa altistumista
Asbestiohjelma osoitti, että
asbestille eivät altistu pelkästään suoranaisesti asbestin parissa työskentelevät.
Hiukkasia leijaili ympäriinsä esim. telakoilla sahattavista asbestilevyistä. Telakoilla
käytettiin myös ruiskumaalauksessa sinistä asbestia, joka on asbestilajeista
vaarallisin.
Asbestille altistuivat kaikki,
maalarit, siivoojat ja rakennustyötä valvovat tarkastajat. Ja rakennuksilla tilanne oli
sama. Altistua voi myös tilapäisissä kesätöissä rakennuksilla, Huuskonen
tähdentää.
Huuskonen itse on käyttänyt
asbestille altistuneista työntekijöistä nimitystä "ammattitautirintaman
sotaveteraanit". Sairastua voi jopa 10 000 ihmistä. Huuskonen haluaa
järjestelmää, jolla vakuutuslaitokselle annettaisiin tietoja sairaudesta reaaliajassa,
jotta potilas saisi oikeaan tietoon nojaavia korvauksia.
- Ammattitaudit jäävät helposti
pimentoon yleisen terveydenhuollon piirissä. Ammattitautipotilaat eivät käy
tarkastuksissa eivätkä myöskään jo eläkkeelle siirtyneet. Se heidän pitäisi
ehdottomasti tehdä, hän sanoo.
Asbestin käyttö vähenee nyt hitaasti
kaikkialla maailmassa. Suurkäyttäjiä ovat yhä mm. Japani ja Venäjä, mutta niissäkin
käyttö on vähenemään päin.
– Korvaavia materiaaleja, joihin
ei liity juurikaan terveysriskejä, on paljonkin olemassa. Me emme vaihda kehnoa toiseen
kehnoon, sanoo Huuskonen.
IE
Palkkatyöläinen
6.3.2001 nro 2/01 |
