Teema
Risto Laakkosen viesti ay-liikkeelle:
Selkeä kanta maahanmuuttajiin
 – En usko
galluppiin, jonka mukaan tänne tulisi Viron EU-jäsenyyden myötä 400 000 virolaista.
Virossa on 1,6 miljoonaa asukasta ja heistä 713 000 kuuluu työvoimaan, joista Viron
virallisen tilaston mukaan on työttömänä 91 400. Lisäksi asukkaista 600 000 on
venäläisiä, joista suurin osa on Venäjän kansalaisia, sanoo työministeriön
neuvotteleva virkamies Risto Laakkonen, joka on vuodesta 1972 ollut Suomen
keskeisiä maahanmuuttajakysymysten asiantuntijoita ja toimii tällä hetkellä muun
muassa etnisten suhteiden neuvottelukunnan pääsihteerinä.
– Olen keskustellut asiasta Viron
sosiaaliministerin, joka on entinen kuljetustyöväen liiton puheenjohtaja, kanssa ja hän
korosti, että virolaiset tarvitsevat itse työvoimansa. Tätä nykyä Suomessa käy
töissä vain yksittäisiä virolaisia, jotka matkustavat edestakaisin aivan samoin kuin
Virossa töissä käyvät suomalaiset. Mihinkään joukkomuuttoon Puolasta tai muistakaan
EU:n jäsenyyttä hakeneista maista Laakkonen ei myöskään usko. Suomi on kaukana ja
korkean kielimuurin takana.
– Eurooppalaiset eivät
todellakaan odota jonossa Suomeen päästäkseen!
Ay-liikkeen pelot
ymmärrettäviä
Risto Laakkonen pitää omia vuosiaan
Sisun pääluottamusmiehenä Karjaalla ja toimitsijana SAK:ssa vuosina 1968—72
elämänsä yliopistona. Siksi hän uskookin, että ay-liike on riittävän vahva ja
kyvykäs käsittelemään maahanmuuttoon liittyviä ongelmia. Mutta SAK:n ja liittojen on
nyt korkea aika paneutua asiaan toden teolla.
– Ymmärrän kyllä ay-liikkeen
pelkoja — työttömyys on edelleen korkealla ja tietyt yritykset ovat käyttäneet
maahanmuuttajia väärin pimeänä työvoimana. Se vaikeuttaa uudenlaista ajattelua ja
suhtautumista. Lisäksi tutkimukset osoittavat, että ihmisten ennakkoluulot ovat
syvässä.
Tulevaisuus on jo keskellämme
– Mutta Suomi on tänä päivänä
monikulttuurinen maa. Vielä kymmenen vuotta sitten ulkomaalaiset työntekijät olivat
tuntematon tekijä. Meillä oli jopa lakeja, jotka eväsivät muiden maiden kansalaisilta
pääsyn valtion tai kuntien virkoihin. Kielto koski jopa tutkintonsa ulkomailla
suorittaneita suomalaisia. Mutta nyt oikeus vapaaseen liikkuvuuteen pitää sisällyttää
kaikkiin lakeihin. Olemme saaneet kokonaan uuden perustuslain, joka kieltää laillisesti
Suomessa asuvien maahanmuuttajien syrjinnän, sekä lain maahanmuuttajien kotouttamisesta,
joka astui voimaan 1.5.1999 ja edellyttää maahanmuuttajien ottamista mukaan
työelämään — suomalaisten kanssa yhtäläisin oikeuksin. Se merkitsee
työmarkkinoille uudenlaisia valvontatehtäviä ja kolmikantayhteistyön lisäämistä.
– Tulevaisuus on keskuudessamme,
Laakkonen korostaa. Seuraavien 8—10 vuoden aikana joka toinen valtion ja joka kolmas
kuntien työntekijä siirtyy eläkkeelle. Myös teollisuuden, rakennusalan ja liikenteen
työvoima harmaantuu — autonkuljettajista on jo nyt huutava pula. Se kotimainen
työvoima, jota tarvitaan vuonna 2010, on jo koulussa, ja myös vuonna 2020 tarvittava
työvoima on jo syntynyt. Siksi työmarkkinaosapuolten pitäisikin inventoida
huolellisesti se työvoimareservi, joka meillä on tulevaisuudessa käytettävissä, koska
me jo elämme tuossa tulevaisuudessa.
Tosiasia on, ettei työvoima riitä ja
että Suomi tarvitsee yhä enemmän maahanmuuttajia turvatakseen investoinnit ja
yhteiskuntakehityksen.
Laakkonen näkee ratkaisuksi ns.
selektiivisen maahanmuuton. Sillä hän tarkoittaa, että Suomi ottaa vastaan
maahanmuuttajia sellaisiin ammatteihin ja aloille, joiden hoitamiseen oma väki ei riitä.
– 34 prosenttia jo täällä
olevista maahanmuuttajista on työttöminä, joten meillä on nyt historiallinen
mahdollisuus työllistää myös valtaosa heistä.
SAK:n otettava selkeä kanta
Myös ay-liike on matkalla
monikulttuuriseen maailmaan.
– SAK.n onkin tästä syystä
otettava maahanmuuttajakysymykseen selkeä kanta kesän edustajakokouksessaan; hyväksyä
esimerkiksi tavoiteohjelma tai toimintaohjelma, jossa määritellään ay-liikkeen
suhtautuminen etniseen moninaisuuteen. Tätä linjanvetoa ei enää voi lykätä
tuonnemmaksi.
– Kannanoton ei tarvitse olla
pitkä, mutta sen pitää olla konkreettinen. Sen pitää sisältää selkeä strategia
siitä, miten ay-liike aikoo huolehtia maahanmuuttajien eduista työelämässä ja mitä
se merkitsee toiminnan kokonaisuuden kannalta.
– Muun muassa ay-liikkeen
luottamushenkilöitä ja henkilöstöpäälliköitä pitää kouluttaa. SAK:n ja liittojen
pitäisi niin ikään täsmentää, kuinka maahanmuuttajat organisoidaan, kuinka heitä
autetaan sekä antaa heille luottamustehtäviä.
Yhteinen foorumi tarpeen
– Toivon, ettei toimittaisi niin
kuin naiskysymyksessä ja ettei erotettaisi maahanmuuttajia omaksi ryhmäkseen. Paras tapa
olisi muodostaa yhteinen foorumi maahanmuuttajille ja suomalaisille jäsenille SAK:ssa tai
liitoissa. Maahanmuuttajien valitseminen luottamusmiehiksi ja toimitsijoiksi ihan huipulle
asti on myös itsestäänselvyys.
– Kun ay-liike palkkaa uusia
työntekijöitä, on myös erittäin tärkeää, että heidät testataan, ettei rasisteja
palkata. Myös kielitaidon parantaminen on välttämätöntä, Laakkonen korostaa.
Etnisten suhteiden hoitaminen pitäisi myös ottaa osaksi ay-liikkeen koulutustoimintaa.
"Oletko moikannut
naapuriasi?"
Risto Laakkonen toimi useita vuosia
työvoima-attasheana ja lähetysneuvoksena Ruotsissa. Sen jälkeen hän työskenteli
osastopäällikkönä Pohjoismaiden neuvoston sihteeristössä Norjassa. Hänellä on
pitkä kokemus siitä, miten pohjoismaiset naapurimme ovat ottaneet vastaan satojatuhansia
maahanmuuttajia, muun muassa Suomesta.
– Ruotsissa LO vaati jo vuonna
1973 maahanmuuttajille oikeutta opiskella maan kieltä työaikana. Tavoitteena oli 240
tuntia kieliopintoja palkallisena työaikana, ja tämä tavoite myös saavutettiin. Tämä
oli tapa kotouttaa maahanmuuttajat ja opettaa heidät selviytymään omin voimin. Myös
Norjassa toimittiin samalla tavalla ja uskon, että myös Suomen ay-liike tulee toimimaan
tämän saman mallin mukaisesti.
– Kun maahanmuuttaja saapuu
maahan, hänelle pitäisi olla antaa keskeisillä maahanmuuttajakielillä laadittu esite
hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan työelämässä. Norjassa on erinomaisia
opaskirjasia muun muassa siitä, millaista työnteko maassa on. Toinen opas "Oletko
tervehtinyt naapuriasi?" kertoo siitä, miten rasismia vastaan kannattaa taistella.
– Suomessa ollaan vasta alussa,
mutta työmarkkinapuoliosapuolten pitäisi mielestäni julkaista vastaavia oppaita
maahanmuuttajien avuksi.
Moskeija- ja turbaaniriidat
edessä
Suomi saa syksyllä ensimmäisen
syrjintäasiamiehensä. Työelämässä se merkitsee, että ihmisoikeuskäsite saa uusia
ulottuvuuksia: ketään ei enää saa syrjiä työhönotossa ihonvärin, kansallisuuden
eikä uskonnollisen vakaumuksen vuoksi.
– Maahanmuuttajien kohtelun
valvonta tulee työsuojelupiirien ja paikallisten työpaikkojen tehtäväksi.
Luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille on sen myötä tulossa aivan uusia
tehtäviä.
Laakkonen ottaa esiin monissa maissa
syntyneet moskeijasodat tai naisten oikeuden käyttää huivia.
Uskonnolliset kysymykset nousevat
entistä tärkeämmälle sijalle myös meillä, Laakkonen ennustaa.
– Norjassa käytiin pitkäksi
venynyt oikeudenkäynti pakistanilaista raitiovaununkuljettajaa vastaan, koska tämä ei
suostunut pitämään päässään lakkia, vaikka käyttikin kuljettajan virkapukua. Hän
halusi pitää omaa turbaaniaan ja sai siitä syystä potkut. Työtuomioistuin päätyi
kuitenkin suvaitsevaiseen ratkaisuun: hän sai työpaikkansa takaisin ja oikeuden
uskovaisena käyttää turbaaniaan. Turbaaniin piti vain kiinnittää liikennelaitoksen
kokardi.
Christina Nordgren-Siivonen
Palkkatyöläinen
6.3.2001 nro 2/01 |
