Vauhti on ollut kova viime vuosinakin. Vuodesta 1998 vuoteen 2002 palvelujen ja hallinnon työntekijöiden määrä kasvoi 140 000 henkeä, lähes saman verran kuin työllisten määrä kaikkiaan. Yksityisen sektorin osuus kasvusta oli 114 000 henkeä. Pelkästään liike-elämän palveluissa työntekijämäärä kasvoi 47 000 henkeä, lähes kolmanneksen. Majoitus- ja ravitsemusalalla 12 000 työntekijän lisäys merkitsi vajaan viidenneksen kasvua.

Palkansaajista jo 70 pros. työskentelee palvelualoilla. Tehdyillä työtunneilla mitattuna osuus on vähän pienempi, sillä 85 pros. osa-aikaisista on palvelualoilla. 60 pros. palveluiden ja hallinnon työntekijöistä on yksityisellä sektorilla. Julkisen sektorin tuottamat palvelut ovat työvoimavaltaisempia kuin yksityisen sektorin palvelut.

Tavaran ja palvelun raja hämärtyy

Osin palveluiden kasvu on harhaa. Aikaisemmin teollisuusyrityksessä tehtyä työtä ostetaan nyt ulkoa palveluna. Puolet palvelutoiminnasta onkin yrityksille suuntautuvaa toimintaa ja se osa myös kasvaa kaikkein nopeimmin. Elektroniikkateollisuuden tuotannon hurja nousu on osin peittänyt yrityksille suuntautuvien palvelujen arvon kaksinkertaistumisen 1990-luvun alusta.

Samaan aikaan tavara- ja palvelutuotannon raja hämärtyy entisestään. Tavaroihinkin liitetään entistä enemmän palvelua. Koneen hissibisneksessä uusien hissien myynti ja asennus muodostaa 40 % ja vanhojen hissien huolto ja modernisointi 60 % liikevaihdosta.

Yksityisten osuus kasvaa

Yksityisellä sektorilla palvelujen kasvu on kohdistunut etenkin kiinteistöpalveluihin ja muihin liike-elämän palveluihin. Vuokratyöpalveluissa liikevaihto on kasavanut viime vuosikymmenen puolivälistä seitsenkertaiseksi, vartiointi- ja turvallisuuspalveluissakin kolminkertaiseksi.

Jatkossa kovimman kasvun uskotaan tapahtuvan ns. KIBS-aloilla eli paljon tietoa vaativissa liike-elämän palveluissa ja toisaalta koti- ja hoivapalveluissa. Yksityisten palveluiden osuuden kasvu jatkuu, kun aikaisemmin julkisella rahalla julkisin voimin tuotettuja palveluja siirretään julkisin rahoin yksityisesti tuotettaviksi.

Tekniikalla tuottavuutta

Vaikka palveluja pidetään työvoimavaltaisina, voimakaskaan kasvu ei aina ole merkinnyt työllisyyden vastaavaa kasvua. Palvelujen sisälläkin on tapahtunut ja tapahtuu rajuja murroksia. Tietotekniikkaa koetetaan soveltaa yhä enemmän.

Perinteisen vähittäispankkitoiminnan ja postiliikenteen työntekijämäärä on pienentynyt kolmanneksella vuosikymmenessä. Kasvualoja ovat olleet juuri ohjelmistojen suunnittelu, erilainen liike-elämän konsultointi ja tietoliikenne.

Tuottavuus on voinut kasvaa rajusti. Viimeisen kymmenen vuoden aikana vakuutustoiminnassa tuotannon arvo tehtyä työtuntia kohden on kasvanut kolminkertaiseksi, posti- ja teleliikenteessä 2,5-kertaiseksi.

Palvelukauppa kansainvälistyy

Palvelukauppa on jo kansainvälistynyt rajusti ja homma jatkuu. Osin palveluja voidaan tuottaa rajojen yli, etenkin kun kysymys on jonkinlaisesta tiedonkäsittelystä. Lentomatkustajaa ei kiinnosta, hoidetaanko hänen varauksensa kuntoon Virossa vai Intiassa.

Suomesta palveluja vietiin edellisvuonna n. 3,3 miljardia euron edestä, tuonti oli jonkun verran suurempaa. Vienti on valtaosin juuri tietotekniikkaan liittyviä yrityspalveluja.

Mutta paikanpäällekin voidaan tulla. Nimi, maine ja toimintatapa on aika helppo kopioida maasta toiseen. ISS, Securitas, Connex tai Sodexho näkyvät joka puolella maailmaa, myös Suomessa. Mutta toimii esim. TietoEnatorkin Suomen ohella yli 20 muussa maassa, Lindström rakentaa imagoja tekstiilien avulla 13 maassa.