– Se oli hyvä sisäänajo. Tykkään, että asioita tapahtuu, Lyly sanoo ja kieltää stressaantuneensa neuvottelujen aikana.

SAK:n keskustoimistossa Lauri Lylyn työhuone sijaitsee puheenjohtaja Lauri Ihalaisen työhuoneen yläpuolella samassa kulmauksessa. Näkymät ovat hulppeat merelle ja Hakaniemen torille.

Lauri Lyly siirtyi SAK:hon Sähköliiton puheenjohtajan paikalta. Sähköliitossa Lyly vaikutti 16 vuotta, niistä vajaa puolet puheenjohtajana. Neuvottelukokemusta työpaikkatasolta asti Lylyllä on runsaasti.

– Itse neuvotteleminen työnantajien kanssa on kaikilla tasoilla samanlaista. Kyse on erilaisten, usein neuvottelujen aluksi jopa vastakkaisten näkemysten yhteensovittamisesta.

Tuponeuvottelut olivat kuitenkin uusi ja mielenkiintoinen kokemus.

– Keskusjärjestötason neuvotteluissa ulottuvuuksia on liittotasoa enemmän, pitää esimerkiksi huomioida neuvottelutuloksen mahdolliset vaikutukset lainsäädäntöön. Erilaisia taustamuistioita on neuvotteluissa tämänkin takia käytössä huomattavan paljon.

Muutosturva saatava pikaisesti voimaan

Joulun alla solmittua tulosopimusta voidaan hyvällä syyllä kutsua muutosturvatupoksi. Tupossa sovittu muutosturvapaketti parantaa irtisanottujen työllistymismahdollisuuksia ja tuo työllistymisohjelmiin osallistuville selvän parannuksen työttömyysturvaan.

Julkisuuteen välittyi kuva, että muutosturvasta ei neuvotteluissa juuri kättä väännetty, vaikka vielä kaksi vuotta sitten työnantajapuoli ei edes suostunut keskustelemaan asiasta. Lylyn mukaan työnantajat eivät nytkään nielleet muutosturvaa kakistelematta.

– Näkemyserot olivat aluksi varsin suuret, mutta työnantajilla oli tapahtunut asennemuutos. He tiesivät, että jotain asiasta on nyt sovittava.

Lyly on saavutettuun pakettiin tyytyväinen.

– Saimme toimivan mallin, johon sisältyy työttömyysturvan parannus ja aiempaa parempi mahdollisuus nopeaan uudelleen työllistymiseen jopa irtisanomisaikana.

Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että muutosturva on saatava mahdollisimman nopeasti käyttöön. Tarvittavien lakimuutosten takia realistinen aikataulu voisi olla ensi syksy, Lyly arvioi.

Aika ei ollut kypsä tilaajan vastuulle

SAK:n toisessa keskeisessä tupotavoitteessa tilaajan vastuussa ja ammattiliittojen kanneoikeudessa ei päästy yhtä hyvään tulokseen kuin muutosturvassa työnantajien voimakkaan vastahangan takia. Lauri Lyly uskoo, että tilaajan vastuussa tilanne on nyt sama kuin muutosturvassa kaksi vuotta sitten.

Tilaajan vastuuta, ammattiliittojen kanneoikeutta ja harmaan talouden torjuntaa sovittiin tupossa edistettäväksi sopimuskauden aikana useaa eri reittiä. Aiheen tiimoilla työskentelee mm. useita työryhmiä. Lyly arvelee, että keskustelu tilaajan vastuusta ja siihen läheisesti liittyvästä työvoiman vapaata liikkuvuutta rajoittavasta siirtymäajasta kiihtyy vuoden loppua kohden mentäessä.

Kahden vuoden siirtymäaika on kirvoittanut keskustelua jo nyt. Siirtymäaika päättyy vappuna 2006, ja päätökset mahdollisesta siirtymäajan jatkamisesta on tehtävä vuoden vaihteen tienoilla, jolloin myös tilaajan vastuuta selvittävien työryhmien pitäisi saada työnsä valmiiksi.

Lauri Lyly uskoo, että tilaajan vastuusta ja harmaan talouden torjunnasta on löydettävissä yhteisymmärrys työnantajapuolen kanssa. Keskeisesti kysymys on kepulikonsteja käyttävien alihankkijoiden saamisesta kuriin.

– Työnantajat myöntävät, että harmaa talous on ongelma. Nyt on vain löydettävä molempia osapuolia tyydyttävä tapa toteuttaa tilaajan vastuu.

Neuvottelujärjestelmää kehitettävä

Lauri Lyly johtaa SAK:n työympäristöosastoa, jonka keskeistä työsarkaa ovat työelämän kehittämiseen liittyvät asiat. Työelämän kehittämisen ajankohtaisiksi kysymyksiksi Lyly listaa mm. työntekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa nykyistä enemmän omaan työhönsä ja töiden organisointiin työpaikalla, työyhteisöjen tasa-arvoisuuden edistämisen, psyykkisen ja fyysisen työsuojelun sekä työntekijöiden osaamisesta huolehtimisen.

– Neuvottelujärjestelmän kehittäminen kaikilla sen tasoilla on tässä keskeisessä asemassa. Meidän on pidettävä huolta siitä, että työvälineemme ovat kunnossa, Lyly sanoo ja korostaa, että luottamushenkilöiden toimintaedellytyksistä huolehtiminen on ay-liikkeelle elintärkeä asia.

Työelämän lainsäädäntöä on viime vuosina uusittu kiivasta tahtia. Keskeisistä laeista työnantajien ja työntekijöiden keskinäisiä suhteita työpaikalla säätelevä yhteistoimintalaki on vielä uudistamatta. Uudistustyö on kuitenkin jo käynnissä. Lyly on lakia uudistavassa kolmikantakomiteassa yksi SAK:n edustajista. Viikoittain kokoontuva komitea ei ole vielä edennyt periaatteellisiin kysymyksiin.

– Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että lakia on selkeytettävä nykyisestä. Työnantajat haluavat mahdollisimman vähän juridista ohjailua työpaikoille. Me palkansaajat taas haluamme lain avulla parantaa työntekijöiden asemaa työpaikoilla.

Luottamustehtävistä pääomaa

Lauri Lyly aloitti työuransa Strömbergin tehtailla Vaasassa vuonna 1972. Ammattinimike oli koestaja. Ay-ura alkoi joitakin vuosia myöhemmin, kun työpaikka oli vaihtunut Loviisan ydinvoimalaksi. Lyly on toiminut aktiivisesti myös SDP:ssä.

Loviisan ydinvoimalaitoksen pääluottamusmiehenä Lyly oli seitsemän vuotta, josta tehtävästä hän siirtyi Sähköliiton energia- ja tietoliikennealan sopimussihteeriksi Tampereelle. Lauri Lyly sanoo, että työpaikkatason ay-kokemuksesta on myöhemmällä työuralla ammattiyhdistysliikkeessä ollut paljon hyötyä. Tärkeimpänä niistä realistinen käsitys siitä, mitä työpaikoilla on mahdollista toteuttaa.

– Luottamustehtävistä eri tasoilla kertynyt kokemus on minulle ollut korkeakoulu, joka on antanut valmiuksia nykyiseenkin tehtävääni, Lyly summaa.

Hän korostaa, että ay-liike on voimakkaasti mukana työntekijöiden arjessa.

– Työehtosopimusten tuoma turva, palkkataso ja työelämän lait heijastuvat suoraan ihmisten arkielämään.

Pirjo Pajunen