Työehtosopimuksissa määrätään mm. alan vähimmäispalkat ja muut vähimmäisehdot. Työntekijä ja työnantaja eivät voi sopia huonommista työehdoista kuin työehtosopimuksessa on sovittu. Jos työsopimukseen on kirjattu tessiä huonompi työehto, se ei päde. Työntekijä voi hakea työehtosopimuksen mukaisia etuja myös takautuvasti. Työsopimuslaissa määritellään tarkemmin, kuinka kauan mitäkin menetettyä etua voi hakea.

Yleissitova vai talokohtainen

Noudatettava työehtosopimus määräytyy ammattiliiton ja työnantajan mukaan. Eräät työnantajayritykset ovat viime aikoina siirtyneet työnantajaliitosta toiseen ja yrittäneet näin vaihtaa alalla noudatettavaa työehtosopimusta.

Myös alan työntekijöiden järjestäytyminen vaikuttaa siihen, mitä työehtosopimusta noudatetaan. Jos alalle on tehty useita työehtosopimuksia, yleissitova on yleensä se sopimus, jonka piirissä on eniten työntekijöitä. Toisaalta yleissitovuuteen vaikuttaa se, kuinka kauan liitolla on ollut työehtosopimuksia.

Yleissitovaa sopimusta on myös järjestäytymättömien työnantajien noudatettava, ja sopimus pätee kaikkiin sopimuksen piirissä oleviin työntekijöihin.

Normaalisitova työehtosopimus koskee esim. vain alan järjestäytyneitä työnantajia.

Osalle työpaikoista on sovittu ns. talo- tai yrityskohtainen työehtosopimus. Tällöin puhutaan erityissitovasta työehtosopimuksesta. Näitä on SAK:laisissa liitoissa jonkin verran, esim. PAMin solmima sopimus Suomen Kansallisoopperan teknisen henkilökunnan työehdoista on erityissitova työehtosopimus.

Työpaikan vai ammatin mukaan

Useimmissa työntekijäammateissa ammattiliitto määräytyy työpaikan mukaan. Tätä ns. teollisuusliittoperiaatetta noudatetaan pääosassa SAK:laisia liittoja. Toisaalta ammatin mukaan on järjestäytynyt mm. valtaosa sähkömiehistä, raskaan liikenteen kuljettajista ja siivoojista.

Tiedon omasta ammattiliitosta ja työehtosopimuksesta saa luottamusmieheltä. Oman liiton saa selville myös SAK:n kampanjasivulta www.liityammattiliittoon.fi kohdasta "liity liittoon". Sen hakukone auttaa tarvittaessa sopivan liiton etsimisessä.

• Yleissitovat työehtosopimukset ja työsopimuslaki www.finlex.fi
• Ammattiliiton valintaan apua
  www.liityammattiliittoon.fi
• Ammattiliittojen nettisivuilla on listat liiton kaikista työehtosopimuksista sekä linkit niihin

Erimielisyydet työehdoista ratkotaan pääsääntöisesti työpaikalla. Jos työntekijän ja työnantajan kesken ei löydy sopua tai asia on epäselvä, kannattaa riita viedä luottamusmiehen tietoon. Useimmiten työehtoja koskevat epäselvyydet selviävät luottamusmiehen tai liiton toimitsijoiden avulla.

Jos riita on periaatteellinen tai luottamusmies ja työnantaja eivät löydä yksimielisyyttä asiasta, riita kirjataan erimielisyyspöytäkirjaan. Se toimitetaan työnantaja- ja työntekijäliitolle, jotka yhdessä ratkaisevat, miten työehtoa tulee soveltaa tai miten riita ratkaistaan.

Isoimmat periaateriidat punnitaan työtuomioistuimessa.

• Tuoreimmat työtuomioistuimen päätökset löytyvät sivulta www.oikeus.fi kohdasta työtuomioistuin.

Ammattiliiton jäsen saa liitosta turvaa erimielisyyksissä työnantajan kanssa. Tarvittaessa apua voi pyytää liiton lakimieheltä. Ammattiliitto voi ottaa oikeusjutun ajaakseen, jos kyse on ennakkotapauksesta. Usein liiton jäsenyyteen kuuluu jäsenen oikeusturvavakuutus.

Lisäksi työntekijä saa jäsenyytensä myötä erilaisia muita etuja, esim. tuntuvia alennuksia vakuutuksista ja matkoista.

Isoin hyöty liiton jäsenyydestä on siinä, että jokainen jäsen lisää ammattiliiton joukkovoimaa. Työnantaja kuulee liittoa herkemmin, jos alan järjestäytymisaste on korkea. Työelämää koskevia parannuksia on silloin helpompi ajaa neuvotteluissa läpi.