Palveluelinkeinojen tuotanto on lisääntynyt erityisen voimakkaasti ja tasaisesti viime kymmenen vuoden aikana: esimerkiksi kauppa keskimäärin viisi, majoitus- ja ravintola neljä ja julkinen puolikin yli kaksi prosenttia.

Toimialojen kokonaistuotannosta yksityinen palvelupuoli tekee puolet ja julkinen viidenneksen. Palveluiden arvo nousee lähelle 100 miljardia euroa, josta suurin erä eli melkein viidennes tulee reippaasti kasvaneista kiinteistö- ja liike-elämän palvelusta. Yksityisen puolen hyvin lihoneita palvelijoita ovat niin ikään vuokratyö- ja vartiointifirmat.

Vaikka palvelut ovat muilta tuotannon haaroilta alaa vallanneetkin, niiden todellista kasvuvauhtia tuskin kukaan täsmälleen tietää. Tämä johtuu siitä, että palveluiden sisään lasketaan yhä moninaisimpia toimintoja, ja tavaroiden ja palveluiden välinen raja muuttuu yhä hämärämmäksi. Näin on varsinkin teollisuudessa, joka ulkoistaa vimmalla kaikkia muita paitsi ydinbisnekseensä liittyviä tehtäviä.

Kun tehtaista sanotaan kadonneen niin ja niin monta työpaikkaa, kannattaa muistaa, että ne ovat usein vain vaihtaneet leiriä tilastoissa: työ tehdään yhä tehtaassa ja tekijäkin saattaa olla entinen tuttu työkaveri, mutta palkan hänelle maksaa palveluyritys – joko oma tai vieras.

Varsinkin tällä vuosikymmenellä, kun teollisuustuotanto on polkenut paikallaan ja jopa taantunut, reipas kulutus ja sen kautta palvelut ovat pitäneet yllä kasvua ja kansantaloutta.

Kolmen viime vuoden alkuneljänneksen mittaan palvelualojen liikevaihto ilman vähittäiskauppaa lisääntyi viitisen prosenttia ja kaupan yksin melkein neljä.

Jos palvelut ainakin nyt kotimarkkinoilla johonkin mittaan saakka jylläävätkin, palvelutuotteittensa viejinä, kuten ylimalkaan kauppamiehinä ulkomailla, suomalaiset ovat kehnoja.

Palvelujen viennin ja tuonnin tase on ollut meillä negatiivinen yhtä menoa jo parikymmentä vuotta. Viennin arvo on pyörinyt vuodesta toiseen noin kolmen miljardin euron paikkeilla ja esimerkiksi 2003 alijäämää kertyi puoli miljardia euroa. Suurin osa palveluviennistä saadaan kaupaksi Eurooppaan. Päävientimaa on Ruotsi, ja kaupan valtatuotteita muun muassa tietotekniikan yritys- ja rakentamisen asiantuntijapalvelut.

Työllistäjänä palvelualat ovat keskeisessä asemassa ja niiden osuus palkansaajista yhtä suuri kuin osuus kansantaloudesta. Tilastokeskuksen mukaan palvelut työllistävät noin 1,4 miljoonaa henkeä, josta julkisalat melkein puolet. Palveluyrittäjiin aktiiviväestöstä kuuluu 5,5 prosenttia.

Vaikka palvelutyöpaikkoja on paljon, niiden laadussa ei läheskään aina ole hurraamista. Tärkeimmäksi laatua kuvaavaksi piirteeksi riittää jo yksin se, että kaikesta osa-aikatyöstä 85 prosenttia on kasautunut palvelualoille. Naisaloina palveluissa maksetaan myös huonoja palkkoja ja alojen työnantajien joukossa vilisee pikkuhitlereitä.

Palkkatyöläisen sarjassa SAK:laisista toimialoista tällä kertaa ovat vuorossa yksityiset palvelut. Niissä tehtävää monimuotoista työtä tarkastellaan vantaalaisen kuuden hehtaarin kauppakeskus Jumbon yli tuhannen työntekijän kokemusten kautta.