Tämä vuosi on ensimmäinen, kun työelämästä poistuvia on tilastollisesti enemmän kuin sinne tulijoita. 60-vuotiaita on 15 000 enemmän kuin 21-vuotiaita. 60 vuotta on ikä, jolloin keskimäärin työelämästä siirrytään eläkkeelle ja vastaavasti työelämään tullaan keskimäärin 21–22-vuotiaana.

Suurten ikäluokkien aikaan vuosina 1945–1950 syntyi satatuhatta lasta vuodessa, beibipuumin huippuvuosina 1947–48 vielä enemmän. Aikuisikään tultuaan osa lähti Ruotsiin töihin, osa on kuollut, joten tilastollisesti suuren ikäluokan väestä 80 000 on vuodessa jalka eläkeoven välissä.

– Seitsemän vuoden päästä suuriin ikäluokkiin kuuluvista kaikki ovat täyttäneet 60 vuotta ja suurin osa siirtynyt eläkkeelle. Suurin poistuma tapahtuu vuosikymmenen vaihtuessa, Pekka Tiainen sanoo.

– Tosin täytyy muistaa, että suuret ikäluokat osallistuvat työelämään isommalla prosenttiosuudella kuin heitä edeltäneet ikäluokat, koska naiset vedettiin 70-luvun alussa laajassa mitassa työmarkkinoille. 60–65-vuotiaat täyttävät työelämässä yhden kokonaisen ikäluokan synnyttämän aukon.

Eläkeuudistuksella ei suurta merkitystä

Tiaisen arvio on, että suurten ikäluokkien eläkkeelle lähtöikään eläkeuudistus ei vaikuta paljonkaan. Eläkepoliitikkojen odotuksissa on, että eläkeuudistus nostaisi keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää vuodella vuosikymmenen loppuun mennessä ja 2–3 vuodella vuoteen 2020.

– Koska suurten ikäluokkien työhön osallistuvuus on kymmenen prosenttia korkeampi kuin aiempien ikäluokkien, nousua keskimääräisessä eläkkeelle siirtymisässä on jo näkyvissä.

Arvioiden mukaan viiden vuoden kuluttua joka kolmas 60–65-vuotiaista on työssä, kun vuonna 1990 vain neljännes ikäryhmästä oli työelämässä.

– 63-vuotiaiden työhön osallistuvuus ei siis nytkään ole kovin korkealla tasolla, enkä usko eläkeuudistuksen nostavan eläkeikää niin paljon kuin jotkut kuvittelevat. Ihmisten eläkehakuisuus on edelleen voimakasta. Jos aidosti halutaan pidentää ihmisten työhön osallistumisaikaa, ratkaisevaa on yleinen työllisyystilanne ja työelämän kehittäminen nykyistä houkuttelevammaksi, Tiainen sanoo.

Eläköityminen ei helpota työttömyyttä

Työttömyyteen alkava eläkebuumi ei vielä vuosiin tuo helpotusta. Sen sijaan 75 prosentin työllisyysaste vuonna 2017 on täysin mahdollinen, jopa todennäköinen.

– Osa työttömyydestä kätkeytyy muun muassa opiskelun ja lastenhoidon taakse. Viiden vuoden kuluttua tilanne alkaa väestön ikäkehityksen vuoksi helpottaa, mutta ei se automaattisesti ratkaise työttömyyttä. Liian hidas talouskasvu ja toisaalta tuottavuuden nopea kasvu vähentää työn kysyntää. Toisaalta ihmisiä on koulutettu aloille, missä ei ole työvoiman kysyntää, Tiainen toteaa.

Nuoret polvet eivät automaattisesti täytä suurten ikäluokkien jättämiä paikkoja. Suuret ikäluokat ovat työllistyneet enimmäkseen suorittavaan työhön ja perinteiseen palvelutyöhön, nuoret ikäluokat kouluttautuneet laajasti ymmärrettynä tietotyöhön. Toisaalta suorittavassa työssä työvoiman tarve vähenee, tietotyössä kasvaa.

– Silti on mahdollista, että suorittajista tulee puutetta, koulutetuista liikatarjontaa, Tiainen arvelee ja toteaa, että se voi merkitä suorittavassa työssä olevien suhteellisen työmarkkina-aseman paranemista.

Tiainen tekee työministeriössä työllisyys- ja väestöennustetutkimuksia. Edellinen työvoimatutkimus vuoteen 2020 valmistui pari vuotta sitten. Seuraava tehdään parin vuoden kuluttua ja siinä katsotaan vuoteen 2025. Tähänastisia ennusteita ei ole Tiaisen mukaan tarvetta korjata eläkeuudistuksen tai muunkaan vuoksi.

– Olennainen ero raportin ja toteutuneen välillä on se, että teollisuustyön osuus Suomessa on lähtenyt putoamaan nopeammin ja varhemmin kuin ennustimme.

Leena Seretin

Sukupolvenvaihdos työelämässä koskettaa erityisesti SAK:laista ay-liikettä, sillä suurimmat poistumat työstä eläkkeelle tapahtuvat juuri työntekijäammateissa. Viiden vuoden päästä SAK:laisesta jäsenistöstä yli puolet (vertailuvuosi 1998) on jäänyt eläkkeelle. Myös luottamustehtävissä olevista noin 90 000 henkilöstöstä yli puolet on eläköitynyt vuoteen 2010 mennessä. Toimitsijoista yli puolet on jo kolmen vuoden päästä eläkkeellä.

– Sukupolvenvaihdokseen on SAK:laisessa liikkeessä osattu varautua, sanoo järjestöpäällikkö Pertti T. Hyvönen.

– Sukupolvenvaihdos on jo kovaa vauhtia menossa. Liitoissa, ammattiosastoissa ja työpaikoilla kehitys on otettu huomioon. Nuoria luottamusmiehiä näkee liittojen tilaisuuksissa, Hyvönen sanoo ja toteaa, ettei syytä paniikkiin ole.

– Luottamusmiehiä tosin tarvitaan entistä enemmän, kun työpaikat pirstoutuvat.

Osaamisen ja hiljaisen tiedon siirto tapahtuu Hyvösen mukaan työpaikoilla, ammattiosastoissa ja koulutuksessa. Vanhemmat luottamushenkilöt katselevat hyvissä ajoin työnsä jatkajaa, ja kulkevat uuden tukena luottamustehtävän alussa.

– Harvoinhan luottamustehtävää hoidetaan eläkkeelle lähtöön saakka. Vahdinvaihto on tapahtunut jo aiemmin.