– Olen ollut vasta vuoden verran tämän Prisman luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna enkä vielä hirveästi ole ehtinyt kouluttautua. Tehtävän hoitamiseen ei ole varattu aikaa, mutta onneksi mitään pahempaa ei ole sattunutkaan, toteaa Nyqvist.

– Isommista asioista neuvottelemaan hän ei mielellään paikallisesti lähde, ne hommat hän jättää suosiolla pääluottamusmiehelle ja liitolle.

Jumbon Prismassa on työntekijöitä kaikkiaan noin 150, mikä pitää sisällään kaupassa sijaitsevan oman leipomon väenkin. Lisäksi Prisman sisällä toimii kaksi ulkopuolista yritystä, juustotiski ja kalatori ovat ulkopuolisen yrittäjän hanskassa. Myös siivous ja vartiointi ostetaan ulkoa.

Marko Nyqvist on tiiminvetäjänä hedelmä-, vihannes- ja leipäryhmässä. Tiimissä on puolisen tusinaa työntekijää, joista puolet opiskelijoita lähinnä ilta- ja viikonlopputyössä. Kokonaisuudessaan Prisman väestä tekee kokoaikatyötä noin neljännes. Kokoaikaisista valtaosa on erikoistavarapuolella, päivittäistavarapuolella yli 90 prosenttia on osa-aikaisia ja kassalinjalla ei Nyqvistin tietämän mukaan työskentele yhtään kokoaikaista.

Kokoaikaistamisesta riittää puhetta

Jumbonkin Prismassa keskustellaan kokoaikaistamisesta. Monella 30 tunnin tekijällä olisi halukkuutta kokoaikaiseen työhön. Jos on valinnut kaupan alan ammatikseen, niin pitäisi olla mahdollisuus myös elää työn palkalla.

– Tiedän useammankin, joka käy hakemassa lisätienestiä muista Prismoista tai S-ryhmän kaupoista, jokunen käy töissä ryhmän ravintolaoissakin, muistuttaa Marko Nyqvist.

– Kokoaikaistamisesta keskustellaan etupäässä myönteisessä ilmapiirissä, mutta mitään ei tunnu tapahtuvan. Kun tunnit alkavat nousta, niin kokoaikaistamiseen suhtaudutaan hyvin eri tavalla eri kaupoissa. Joskus saa kuulla sen kymmenen selitystä, miksei kokoaikaistaminen ole mahdollista vaikka tunnit riittäisivät hyvin.

Nyqvist on ollut kaupassa töissä yli 20 vuotta, josta Jumbon Prismassa vasta viimeiset neljä. Kokemuksesta hän arvioi, ettei tilanne kaupan alalla ole menossa parempaan suuntaan. Joskaan ei hirveän paljon pahempaankaan voi päivittäistavarapuolella mennä, koska melkein kaikki työntekijät ovat jo osa-aikaisia.

Ulkoistaminen vasta alussa

Toki kauppojen siivoukset hoitaa siivousfirma ja vartioinnista huolehtii vartiointiliike, mutta kaupan tiskien ulkoistaminen on kaksipiippuinen juttu. Toisaalta kaupat haluavat tarjota asiakkailleen laajan palveluvalikoiman, mutta ulkoistetut tiskit tuovat kauppaan kahden kerroksen väkeä.

– Kyllä nuo joulunaluskiireet näyttivät sellaisilta, että aikakin kalatori joutui käyttämään lisäksi extra-työvoimaa. Ja molemmilla ulkoistetuilla tiskeillä taisi olla omat sopimuksensa ja lakinsa, sillä näin sivusta seurattuna siellä tehtiin niin pitkää päivää kuin pitkää työviikkoakin.

– Tällaiset palvelutiskit ulkoistetaan helposti, koska ne sitovat työntekijän, mutta ne eivät välttämättä ole myynniltään kovin hyviä. Näin on arveltavissa, etteivät pisteiden työntekijöiden palkat ja työehdot voi ainakaan parempia olla, arvelee Marko Nyqvist.

– Ulkoistaminen on myös johtanut siihen, ettei alan asiantuntemustakaan enää ole kaupalla, joten itse hoidetun palveluvalikoiman laajentaminen uudelleen olisi vaikeaa. Isoissa yksiköissä näyttää paremminkin siltä, että palvelutiskien ulkoistaminen paremminkin lisääntyy kuin vähenee.

Yhteistä vain lastauslaituri

Kauppakeskus Jumbon kauppojen työntekijöillä ei ole minkäänlaista yhteistyötä.

– Yhteistä vain lastauslaituri, siellä joskus ohikulkiessa juttelee toisten kauppojen työntekijöiden kanssa. Meillä on mennyt kutakuinkin hyvin, mutta tuolta naapurimarketista kuuluu enemmänkin valitusta. Siellä ei ole luottamusmiestä, vaikka sellaista siellä juuri taidettaisiin tarvita.

Kaupan alan asioiden hoitoa vaikeuttaa pääkaupunkiseudun heikko järjestäytyminen. Luottamusmies Marko Nyqvist ei edes tiedä, kuinka moni Prismassa on järjestäytynyt, mutta alhaiseksi hän prosenttia arvelee. Ongelmana on se, että osa-aikatyötä tekevät usein opiskelijat, joilla ei ole tarkoituskaan jäädä pysyvämmin alalle. Näin he eivät järjestäydy alan liittoon.

– Syyksi siihen, miksei kuuluta liittoon, kerrotaan joko se, että alalla ollaan vain käymässä tai ettei ole varaa maksaa jäsenmaksua. Pienistä osa-aikaisista palkoista jäsenmaksun maksaminen on iso juttu, kun palkassa pitää tulla toimeen ja elättää perhe. Yleensä mitään negatiivista en ole kuullut itse liittoon liittymistä kohtaan, toteaa Prisman luottamusmies Marko Nyqvist.

Aino Pietarinen