Jään peitossa oleva joki vilahtaa välillä näkyviin, kun ajamme parinkymmenen kilometrin matkaa etelään Hedenäsetiin. Kylteissä lukee kahdella kielellä "Hedenäset, Hietaniemi": meänkieli on virallinen paikalliskieli Övertorneån kunnassa.

Hietaniemessä on ainutlaatuinen kurssikeskus, kolmen valtakunnan yhteistyön elävä monumentti. Utbildning Nordkalotten –säätiö räätälöi koulutusta Suomen, Ruotsin ja Norjan työttömille, ja myös vammaisille. Oppilaita täällä on tällä erää 60, joista puolet ruotsalaisia. Toisen puolen oppilaspaikoista jakavat veljellisesti keskenään suomalaiset ja norjalaiset. Opintolinjoja on monta, mm. mainosalaa ja käsitöitä kuten taontaa, puusepäntöitä, huonekalujen entisöintiä ja somistusta. Lisäksi keskus on ainoa paikka Ruotsissa, jossa voi kouluttautua suutariksi. Täällä suoritettu ammattitutkinto tai oppisopimuskoulutus voi avata ovet työmarkkinoille.

Virheetkin kopioidaan

Puuverstaalla kohtaamme säiden pureman puisen kuningas Davidin. Kultaus hiukan halkeilee, mutta tämä David onkin veistetty honkapuusta jo 1600-luvulla. Vieressä on lehmuksesta tehty kopio.

– Enää on jäljellä vain kuningas David ja kaksi lohikäärmettä. Vapuksi tulee valmista, kertovat pellolainen Marko Suomalainen ja Rovaniemeltä kotoisin oleva Ari Pasma, jotka viimeistelevät puisen ornamentin eli maskaroonin osia, jotka lähtevät koristamaan Tukholman saksalaisen kirkon uusia barokkiurkuja.

1620-luvulta peräisin olevan alkuperäisen teoksen isä ei ole sen vähäisempi tekijä kuin Mårten Redtmer, joka on tehnyt myös kuninkaallisen Wasa-laivan loistokkaat ornamentit.

Sekä Suomalaisella että Pasmalla on takanaan perusteellinen puusepän koulutus. He ovat muun muassa käyneet kurssin täällä. Tämänkaltainen projekti vaatii erikoisosaamista.

Alkuperäisteos ostettiin Tukholmasta 200 vuotta sitten ja jaettiin Övertorneån ja Hietaniemen kirkkojen kesken.

– Kun näimme alkuperäiset, niiden kopioiminen tuntui mahdottomalta. Mutta nyt kopioimme ne virheineen kaikkineen. Konstikkain on Davidin ilme, koska meidän pitää nähdä mitä ajan hammas on siihen lisännyt. Osat ovat 400 vuoden aikana kastuneet tulvissa ja halkeilleet, Suomalainen toteaa.

Työ aloitettiin juhannuksena viime vuonna ja ornamentin osat, joita on melkein 70, on siis määrä saada valmiiksi vappuun mennessä. Maalaus ja kultaus tehdään Tukholmassa.

Sisulla ja ammattitaidolla

Kopiot tehdään pääasiassa suomalaisella sisulla ja puusepäntaidolla. Kolarilainen Hannu Vaarala tekee töitä rinnatusten Jokkmokkista kotoisin olevan saamelaispuutöiden harrastajan Johnny Blindin kanssa, joka ainoana ei puhu suomea. Joskus toinen ruotsalainen, Pajalasta kotoisin oleva rakennus- ja huonekalupuuseppä Göte Kostenniemi, saa toimia tulkkina.

– Mutta koska olen "meänkielinen", en aina ymmärrä kaikkia varsinaisen suomen sanoja, joten joskus pitää ottaa vähän rauhallisemmin, Göte toteaa hyväntuulisesti.

Pitkämatkalaisin on turkulainen Tomi Wickström.

– Minä kuulin projektista puusepänkoulussa Jurvassa ja se kuulosti minusta jännittävältä, sanoo Wickström, joka on sopeutunut hyvin näille pohjoisille leveyksille.

– Raja tuo kansainvälisyyttä, enemmän se on plussaa kuin miinusta.

Wickström aikoo hakea töitä Etelä-Suomesta. Ellei se onnistu, hän aikoo pitää puusepäntyön harrastuksena. Etelään aikoo myös Marko Suomalainen, sillä pohjoisessa puusepälle on töitä vähänlaisesti. Ari Pasma palaa opettajantyöhön Rovaniemelle. Mutta vuoden kuluttua kaikki seitsemän kokoontuvat taas yhteen. Heidät on kutsuttu matkalle Tukholmaan katsomaan kättensä töitä Tukholman saksalaiseen kirkkoon.

Ingegerd Ekstrand

Kunkin maan työvoimaviranomaiset ostavat koulutuspaikkoja. Opiskelijat valitaan kunkin maan työnvoimatoimistoissa. Koulutus on ilmaista opiskelijoille, joiden ikähaitari ulottuu aivan nuorista yli viisikymppisiin.

Opiskelijat asuvat joko itse kylässä tai Övertorneålla, Bussimatkat Övertorneån kunnan sisällä ovat ilmaisia, ainakin vielä vuonna 2003.