Jään peitossa oleva joki vilahtaa
välillä näkyviin, kun ajamme parinkymmenen kilometrin matkaa etelään Hedenäsetiin.
Kylteissä lukee kahdella kielellä "Hedenäset, Hietaniemi": meänkieli on
virallinen paikalliskieli Övertorneån kunnassa.
Hietaniemessä on ainutlaatuinen kurssikeskus, kolmen valtakunnan
yhteistyön elävä monumentti. Utbildning Nordkalotten säätiö räätälöi
koulutusta Suomen, Ruotsin ja Norjan työttömille, ja myös vammaisille. Oppilaita
täällä on tällä erää 60, joista puolet ruotsalaisia. Toisen puolen oppilaspaikoista
jakavat veljellisesti keskenään suomalaiset ja norjalaiset. Opintolinjoja on monta, mm.
mainosalaa ja käsitöitä kuten taontaa, puusepäntöitä, huonekalujen entisöintiä ja
somistusta. Lisäksi keskus on ainoa paikka Ruotsissa, jossa voi kouluttautua suutariksi.
Täällä suoritettu ammattitutkinto tai oppisopimuskoulutus voi avata ovet
työmarkkinoille.
Virheetkin kopioidaan
Puuverstaalla kohtaamme säiden pureman puisen kuningas Davidin. Kultaus hiukan
halkeilee, mutta tämä David onkin veistetty honkapuusta jo 1600-luvulla. Vieressä on
lehmuksesta tehty kopio.
Enää on jäljellä vain kuningas David ja kaksi lohikäärmettä. Vapuksi
tulee valmista, kertovat pellolainen Marko Suomalainen ja Rovaniemeltä
kotoisin oleva Ari Pasma, jotka viimeistelevät puisen ornamentin eli
maskaroonin osia, jotka lähtevät koristamaan Tukholman saksalaisen kirkon uusia
barokkiurkuja.
1620-luvulta peräisin olevan alkuperäisen teoksen isä ei ole sen vähäisempi
tekijä kuin Mårten Redtmer, joka on tehnyt myös kuninkaallisen
Wasa-laivan loistokkaat ornamentit.
Sekä Suomalaisella että Pasmalla on takanaan perusteellinen puusepän koulutus. He
ovat muun muassa käyneet kurssin täällä. Tämänkaltainen projekti vaatii
erikoisosaamista.
Alkuperäisteos ostettiin Tukholmasta 200 vuotta sitten ja jaettiin Övertorneån ja
Hietaniemen kirkkojen kesken.
Kun näimme alkuperäiset, niiden kopioiminen tuntui mahdottomalta. Mutta nyt
kopioimme ne virheineen kaikkineen. Konstikkain on Davidin ilme, koska meidän pitää
nähdä mitä ajan hammas on siihen lisännyt. Osat ovat 400 vuoden aikana kastuneet
tulvissa ja halkeilleet, Suomalainen toteaa.
Työ aloitettiin juhannuksena viime vuonna ja ornamentin osat, joita on melkein 70, on
siis määrä saada valmiiksi vappuun mennessä. Maalaus ja kultaus tehdään Tukholmassa.
Sisulla ja ammattitaidolla
Kopiot tehdään pääasiassa suomalaisella sisulla ja puusepäntaidolla. Kolarilainen Hannu
Vaarala tekee töitä rinnatusten Jokkmokkista kotoisin olevan saamelaispuutöiden
harrastajan Johnny Blindin kanssa, joka ainoana ei puhu suomea. Joskus
toinen ruotsalainen, Pajalasta kotoisin oleva rakennus- ja huonekalupuuseppä Göte
Kostenniemi, saa toimia tulkkina.
Mutta koska olen "meänkielinen", en aina ymmärrä kaikkia
varsinaisen suomen sanoja, joten joskus pitää ottaa vähän rauhallisemmin, Göte toteaa
hyväntuulisesti.
Pitkämatkalaisin on turkulainen Tomi Wickström.
Minä kuulin projektista puusepänkoulussa Jurvassa ja se kuulosti minusta
jännittävältä, sanoo Wickström, joka on sopeutunut hyvin näille pohjoisille
leveyksille.
Raja tuo kansainvälisyyttä, enemmän se on plussaa kuin miinusta.
Wickström aikoo hakea töitä Etelä-Suomesta. Ellei se onnistu, hän aikoo pitää
puusepäntyön harrastuksena. Etelään aikoo myös Marko Suomalainen, sillä pohjoisessa
puusepälle on töitä vähänlaisesti. Ari Pasma palaa opettajantyöhön Rovaniemelle.
Mutta vuoden kuluttua kaikki seitsemän kokoontuvat taas yhteen. Heidät on kutsuttu
matkalle Tukholmaan katsomaan kättensä töitä Tukholman saksalaiseen kirkkoon.
Ingegerd Ekstrand