Kun hyväksyy käyttöehdot, aarrearkku avautuu. Finlexin sivut ovat kiitettävän järjestelmälliset, joten parin vierailukerran jälkeen kulku siellä on helppoa, jos ei halua pörrätä lukemassa lukuisia lainmuutoksia.

Ainoa ongelma on tiedon runsaus. Joskus haulla ei tule yhtään osumaa, joskus läjäpäin. Helpointa on valita ensimmäinen tarjotuista linkeistä, sillä sen tekstistä löytää säädöksen alkuperäisen numeron, jonka avulla pääsee tutustumaan kyseessä olevaan lakiin.

Sanalla "työsuhde" tulee 160 osumaa, jotka on järjestetty vuosiluvun mukaan. Esimerkiksi uusi työsuhdelaki löytyy vuoden 2001 säädöksistä.

Säädöksiä vuodesta 1734

Säädökset saa esiin myös vuosittain. Varhaisin säädösvuosi on 1734. Tuolloin säädettiin mm. lainoista, panteista ja veloista tavalla, joka on kelvannut nykyisillekin lainsäätäjille. Uusimpiin kuuluu lyhytaikaisten työsuhteiden eläketurvaa koskeva muutos.

Säädösmuutokset saa esiin hakusanalla. Jos vastauksia on liikaa, kannattaa yrittää tarkennettua hakua esim. lain voimassaolon mukaan.

Lakien perusteluosaan kannattaa tutustua, jotta tietää, mitä joskus kummallisella pykäläkielellä oikeastaan haetaan. Perustelut löytyvät valitsemalla lähtösivulta "hallituksen esitykset". Aivan kaikkia esityksiä siellä ei ole, koska ensimmäinen tallennevuosi on 1992 ja tämän vuoden esityksiä sinne ei ole vielä laitettu.

Yleis- ja erityissitovat

Yleissitovat työehtosopimukset ja keskusjärjestöratkaisut löytyvät lähtösivun linkistä "viranomaiset".

Keskusjärjestöratkaisuissa ovat mm. luottamusmiessopimukset, yhteistoimintasopimukset ja SAK:n ja Teollisuuden ja työnantajain TT:n välinen irtisanomissuojasopimus vuodelta 2001.

Periaatteessa työehtosopimusten yleissitovuus vain todetaan, kun sen piirissä on enemmistö alan työntekijöistä. Silloin tällöin asiasta väännetään kättä työnantajapuolen tai muiden liittojen välillä. Vastikään rahankäsittelyä koskevassa valituksessa todettiin yleissitovaksi Postiliiton, Postin Toimihenkilöliiton ja Palvelualan ammattiliiton PAM:n työnantajain Allianssin kanssa solmima työehtosopimus.

Sivuilla ovat myös sopimukset, jotka eivät ole yleissitovia. Näitä erityissitovia sopimuksia ovat mm. elokuvanäyttelijöiden sekä vähittäiskaupan esimiesten sopimukset.

Kotimaiset ennakkoratkaisut

Palkansaajallekin merkitykselliset oikeuden päätökset löytyvät "oikeuskäytäntö" sivuilta. Käräjäoikeuksien ja niitä edeltävien raastupien päätöksiä ei sivuilla ole. Työtuomioistuimen päätökset, korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätökset sekä Eurooppa-tuomioistuimen ratkaisut ovat sitäkin mielenkiintoisempia.

Työtuomioistuimen ratkaisut saa esiin erityistuomioistuimista.

Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisuissa on käsitelty tänä keväänä mm. työtapaturman vakuutuskäsittelyä ja ylityökorvausta. Vuosilukuluettelon alla ovat linkit tuoreimpiin päätöksiin ja asiasanahakuun, jolla saa esim. työsuhde -sanalla esille nelisenkymmentä ratkaisua.

EY-tuomioistuimen päätökset

Kun käyttäjä tottuu siihen, että tuoreimmat päätökset esitetään ensin, uusimmat Eurooppa-päätökset löytyvät vasta listan lopulta. Yksi niistä koskee kansaneläkkeen pohja-osan leikkausta, jonka Euroopan ihmisoikeustuomioistuin jätti tutkimatta.

Työntekijöille merkitykselliset EY-tuomioistuimen päätökset ovat Finlexin sivuilla vain vuoteen 1995, tiivistelminä. Suomenkielisinä päätökset vuoteen 1997 löytyvät linkin takaa.

Jos haluaa viimeaikaiset päätökset esille, on mentävä EY-tuomioistuimen kotisivulle. Ratkaisut saa esiin, kun ottaa etusivulta "oikeusriidat", sieltä kohdan "ohjeita" ja valitsee "tiedonhakuvälineet". Päätökset ovat asiaryhmittäin ja vaihtoehtoisesti aakkosittain, mutta vain englanniksi ja ranskaksi.

Sivuilla esitellään mm. KKO:n toimintaa. Ennen kuin asia voidaan ottaa käsittelyyn korkeimmassa oikeudessa, sille täytyy saada valituslupa. Jos valituslupaa ei myönnetä, aiempi eli hovioikeuden päätös jää voimaan.

Valituslupa myönnetään vain silloin, kun kyseessä on ennakkotapaus tai alemman oikeusasteen käsittelyssä on tehty virhe. Valituslupa voidaan myöntää myös muista painavista syistä. Sellaisena pidetään hovioikeuden kohtuutonta tai epäoikeudenmukaista ratkaisua.

Vuonna 2001 korkeimpaan oikeuteen tuli kolmisentuhatta valituslupahakemusta. Valitusoikeuden niistä sai joka kymmenes. Keskimääräinen asian käsittelyaika oli tuolloin noin 1,5 vuotta.