
Työttömiä
maaliskuussa
- 289 000
(työministeriö)
- 257 000
(tilastokeskus)
Keskimääräisesti
ansiotyötä
Kulutus eriytyy
Eurooppalaisten arjesta koottu
tilastotieto osoittaa, että suomalaiset kuluttavat ansiotyöhön aikaa
keskimääräisesti. Kun lasketaan yhteen ansiotyö ja kotityö, niin eniten työhön
kuluu aikaa Itä- ja Keski-Euroopassa. Kyselyn tuloksissa ei vielä näy Ranskan työajan
lyhennys 35 viikkotuntiin.
Kotitöihin naiset käyttävät jopa tunninpuolitoista enemmän aikaa kuin
miehet. Miesten kotityö taas on yleisempää niissä maissa, joissa he tekevät
vähemmän ansiotyötä, ilmenee useissa Euroopan maissa tehdyistä
ajankäyttötutkimuksista.
Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 4/2002 erikoistutkija Iiris Niemi on esitellyt
alustavia tietoja Ranskan, Englannin, Suomen, Slovenian, Unkarin, Norjan ja Belgian
ajankäyttötutkimuksista. Samanlaisuuksien lisäksi tutkimuksista ilmenee myös
erilaisuuksia. Esimerkiksi suomalaiset käyttävät aikaa lukemiseen kun taas unkarilaiset
ja englantilaiset katsovat televisiota. Ranskalaiset taas nukkuvin pisimpään.
Suomalaiset myös liikkuvat ja harrastavat mielellään, vain norjalaiset käyttävät
niihin enemmän aikaa.
Kulutus
eriytyy
Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen
mukaan kotitalouksien kulutusmenot lisääntyivät vuodesta 1998 vuosiin 20012002
noin 11 prosenttia. Tärkein muutos oli palvelu- ja kestotavaramenojen lisääntyminen.
Asuminen, liikenne ja elintarvikkeet olivat edelleen suurimmat menoerät ja niiden
kulutusosuudet pysyivät jokseenkin ennallaan vertailuajanjaksolla. Asumisen osuus oli
lähes 30 prosenttia, liikenteen 15 prosenttia ja elintarvikkeiden 13 prosenttia eli
yhteensä 58 prosenttia kaikista menoista.
Matkapuhelimien, tietokoneiden ja Internet-yhteyksien yleistyminen on näkynyt
kotitalouksien kulutusmenoissa jo pitkään tietoliikennemenojen kasvuna.
Tietoliikenteeseen menot lisääntyivät yksittäisistä menoeristä eniten eli noin 50
prosenttia vuosina 20012002.
Erot kasvoivat
Eri väestöryhmiin kuuluvien kotitalouksien kulutuserot kasvoivat. Ylempien
toimihenkilöiden kotitalouksien kulutusmenot lisääntyivät 16 prosenttia. Myös muiden
palkansaajien ja yrittäjien kulutusmenot kasvoivat selvästi, mutta kasvu eriytyi ryhmien
välillä. Ylempien toimihenkilöiden taloudet lisäsivät muita enemmän menojaan
liikenteeseen, sisustukseen ja kotitalouskoneisiin sekä alkoholijuomiin. Paitsi
kulutusmenojen korkeampi taso myös kestotavaroiden ja palveluiden suurempi osuus
kulutusmenoista erotti ylempien toimihenkilöiden talouksien kulutuksen muiden ryhmien
kulutuksesta. Työntekijätaloudet lisäsivät muita enemmän menojaan kahvila- ja
ravintolamenoihin ja lähenivät tältä osin toimihenkilöiden kulutustasoa.
Eläkeläisten, opiskelijoiden ja työttömien talouksien kulutus painottui
työmarkkinoilla olevien kulutusta enemmän peruskulutukseen, asumiseen ja
päivittäistavaroihin.
Palkkatyöläinen
7.5.2003 nro 4/03 |