Palokunta on ottanut varaslähdön rajan ylittävässä yhteistyössä. Kirjallinen sopimus solmittiin jo 90-luvulla. Palopäällikkö Harri Paldaniuksen mielestä yhteistyön kehittäminen on ollut hyvä asia, kunhan vielä muodolliset esteet saataisiin raivatuksi tieltä. Tarpeetonta ja pahimmassa tapauksessa kohtalosta viivytystä aiheutuu siitä että Tornion palokunta ei suomalaisena viranomaisena saa antaa määräyksiä Ruotsin puolella, vaikka olisi ensimmäisenä palopaikalla.

– Yhteinen vakinainen pelastuslaitos Haaparannan kanssa toisi tehokkuutta ja olisi hyödyksi kummallekin. Yhteistyö pelaa hyvin nytkin, mutta yhteisiä harjoituksia pitäisi olla enemmän, samoin ennalta ehkäisevää neuvontaa kouluissa.

Rajalla-projektilla voi olla vaikutuksia palokuntaankin. Paldanius toivoo, että hanke panisi vauhtia myös elinkeinoelämään.

– Ja lisäisi Tornion ja Haaparannan näkyvyyttä, sanoo palopäällikkö ja kiiruhtaa kansalaisopistolle ruotsia preppaamaan. Sitä tarvitaan työssä.

Alimiehitys vaaratekijä

Yhteistä säiliöautoa säilytetään Haaparannalla ja Torniossa on "rappapiili" eli puomitikasauto, jossa on liitäntänsä sekä ruotsalaisille että suomalaisille letkuille. Letkuliitännät ovat nimittäin erilaisia naapurikaupungissa, samoin kuin raideleveys.

– Kun vuorossa on yksi plus kolme miestä, rappapiiliin ei jää ketään Tornion puolella. Sammutusauto ja säiliöauto pystytään miehittämään, palomiehet toteavat ja kertovat jutun yhdestä kerrasta, jolloin kaksi palomiestä oli suorittamassa ambulanssitehtävää, yksi päivysti ja AvestaPolaritilta tuli hälytys. Tehtaalla on oma tehdaspalokunta, joka kuitenkin alistetaan Tornion palokunnalle.

– Viisikymppinen Tarzan lähti siten yksin täältä päättäväisesti sammuttamaan tulipaloa suuryrityksessä, kaverit virnistävät.

Riskikartoituksen mukaan tarpeen olisi sellainen malli, jossa vuorossa olisi yksi plus viisi miestä, mutta Tornion poliitikot eivät ole vielä valmiita siihen. Palomiehet eivät myöskään tykkäisi pahaa, jos heidän työtään arvostettaisiin vähän enemmän, myös rahallisesti.

Raskaampia töitä

Alimiehitys merkitsee sitä, ettei vanhemmille palomiehille ole kevyempiä töitä tarjolla. Torniossa nuorin vakinainen palomies on 41-vuotias, vanhin 54. Eläkeikä on nykyään 65 vuotta, kun palomiesten keskimääräinen elinikä on vain 59 vuotta.

– Jo fysiikan lait pitävän huolen siitä, ettemme me vanhemmat pysty kilpailemaan parikymppisten kanssa. Eläkkeelle pitäisi päästä viimeistään viisikymppisenä, toteaa palomies Timo Pietinhuhta, jolla on takanaan 30 vuotta palolaitoksessa.

On aikamoinen paradoksi, että työ on muuttunut raskaammaksi sitä mukaa kun varusteet ovat parantuneet. Ennen vanhaan varustuksen osia rupesi sulamaan 200 asteessa, nyt kaikki varusteet kestävät 800 astetta ja palomiehet voivat mennä lähemmäksi palopesäkettä, seurauksena se, että ruumiinlämpö nousee varttitunnissa 40 asteeseen. Eivätkä raskaat varusteet ja stressi työtä kevennä.

Ruotsalaisesta palomieskoulutuksesta huolimatta — viisi viikkoa osa-aika- ja kahdeksan viikkoa kokopäivätyöntekijöille Suomen puolentoista vuoden koulutusta vastaan — yhteistyö sujuu hienosti. Suomeksi tai meänkielellä, toteaa Haaparannalla asuva palomies Juha Heinänen.

Hänelle eikä muillekaan ole mitään väliä sillä kummalla puolella rajaa työskennellään.

– Raja on vain veteen piirretty viiva.

Ingegerd Ekstrand

Haaparannalla pantiin toimeen kansanäänestys, jossa hanke torjuttiin. Haaparannan kunnanvaltuusto teki siitä huolimatta enemmistöpäätöksen Rajalla-projektin puolesta — sillä varauksella että kunnan varoja käytetään vain kunnallistekniikan tyyppisiin asioihin.

Ay-liike on sekä Suomessa että Ruotsissa ottanut periaatteessa kantaa projektin puolesta.

Kasvualueen julkikuva

Rajalla-hanke kiinnostaa Tornion metallin väkeä ja kyselyjä mahdollisista työpaikoista tulee paljon, sanoo Metallin vastaava aluetoimitsija Ari Tiensuu.

– Hankkeella on jonkin verran vaikutuksia myös metallin väen työllisyyteen, Tiensuu kommentoi.

Eurocityn työllisyysvaikutuksia suomalaisille metallimiehille Tiensuu ei osaa arvioida, mutta arvelee hankkeen poikivan joitakin työpaikkoja.

Eurocity herättää myös varauksellisia arviointeja. Suppeasta alueesta saattaa tulla eliittipaikka, jossa rikkailla on keittiö Suomessa ja olohuone Ruotsin puolella.

– Itse näen Eurocityn hienona hankkeena; tuohan se kasvavan alueen julkikuvaa. Tornion väkimäärä vähenee nopeammin kuin esimerkiksi Kemin, vaikka AvestaPolarit laajensi huomattavasti ja uusia työpaikkoja tuli satoja. Tornio on kallis paikka asua, Tiensuu sanoo.

LO tukee hanketta

Östen Harila, LO:n paikallispuheenjohtaja ja sosialidemokraattinen kunnallispoliitikko Haaparannalta on hankkeen innokas puolestapuhuja.

– Meidän pitää ymmärtää millaisia yhteistyömahdollisuuksia tällainen ainutlaatuinen paikka tarjoaa. EU:n mitassa me emme ole yksinämme mitään, mutta yhdessä olemme jo jotakin. Myös palkansaajien pitää ajatella pienten maiden ja pienten kansojen keskinäisen yhteistoiminnan painoarvoa tuotannossa, puheenjohtaja Harila sanoo.

Harila uskoo, että Eurocity tuo työpaikkoja. Alue ei pysty kilpailemaan raskaan teollisuuden alalla, mutta paikkakunnalle voisi asettua yrityksiä, jotka jalostavat tuotteensa melko pitkälle. Teknologia on myös mahdollinen kilpailualue.

– LO on ottanut yksiselitteisesti myönteisen kannan, ja se näkyi myös valtuuston päätöksessä, koska useat valtuutetut ovat taustaltaan LO:laisia. Sosialidemokraatit ovat näyttäneet vihreää valoa kautta linjan.

Kunnallispoliitikkona Harila toivoo kuntaliittoa, joka hoitaisi asioita monella sektorilla. Se lisäisi tehokkuutta ja säästäisi kustannuksia.

– Eurocitystä tulee todellisuutta suomalaisella sisulla, joka on juurtunut molemmille puolille rajaa!

Leena Seretin
ja
Ingegerd Ekstrand