– Auttelen rajan toisella puolella työskenteleviä työntekijöitä. Moni on aivan liian sinisilmäinen. Kenenkään ei pidä luottaa siihen, että kaikki työnantajat olisivat luotettavia, eikä siihenkään, että töitä riittää ikuisesti. Erityisen iso ongelma ovat vanhemmat työntekijät, jotka toimivat vanhalla rutiinilla. Usko siihen, että näin se on pelannut ennen EU:hun liittymistäkin, ei nykyään takaa yhtään mitään, Harila varoittaa.

Katso eteesi! Hanki suojaverkosto! Ota selvää millaisia papereita tarvitaan ja millaisia korvauksia voi saada, jos yritys menee konkurssiin, hän neuvoo. Kunnon koulutus on kuitenkin kaiken A ja O. Harila mainitsee vastikään päättyneen, osaamisen kasvattamiseen tähdänneen Kunskapslyftet-hankkeen, joka vastaa suunnilleen suomalaista osaamsien nosto-ohjelmaa. Se oli suurmenestys Ruotsissa. Myös tavallisesti hitaasti syttyvät miehet päätyivät koulunpenkille.

Ainoa yhteinen työnvälitys

Östen Harilan toimisto on matalassa tiilirakennuksessa kivenheiton päässä Tornion rajalta. Ovessa lukee "Jobcentre", mikä tarkoittaa että täällä toimii ainoa suomalais-ruotsalainen työvälitys. Sen tärkeitä tehtäviä on yrittää luotsata pitkäaikaistyöttömiä takaisin työelämään, mutta myös jakaa tietoa työmarkkinoista kouluissa.

EURES-neuvojana Harila on viime kädessä EU-komission alaisuudessa. Hänen tehtäviinsä kuuluu myös tiedottaminen lainsäädännöstä ja veromääräyksistä, koulutuksesta, terveydenhuollosta, tutkintojen vastaavuudesta ja kaikenlaisista arkipäivän asioista siinä maassa, johon työnhakija aikoo. Viime vuonna toimistossa kävijöitä kertyi 1664.

– Myös monilla ay-liikkeen jäsenillä tietous on kovin hataraa. Ammattiliitot ovat hoitaneet hommansa huonosti ja uskoneet että asiat ovat tiedossa. Meidän ay-aktiivien pitää välittää näistäkin asioista, hän toteaa tiukasti.

Harila törmää nykyään usein sellaisiin työntekijöihin, jotka ovat valinneet vain yksityisen työttömyyskassan. Kun ongelmia tulee, he ovat ensimmäisinä kyselemässä miten pitää toimia, että pääsee liiton jäseneksi ja saa juridista apua.

Harila kävi äsken kertomassa työstään Pohjoiskalotti-kokouksessa Luulajassa. Norjan mukanaolo on tärkeää etenkin ajatellen niitä ruotsalaisia ja suomalaisia, jotka ovat töissä Norjassa, rakennuksilla ja kalatehtaissa. Ay-yhteistyöllä on pohjoisessa vanhat perinteet ja nyt tiedotustoimintaan toivotaan EU-rahaa.

Rajatyöntekijöillä tiedonpuutetta

Epätietoisuus on suurta esimerkiksi sellaisten osa-aikatyöntekijöiden keskuudessa, jotka asuvat Ruotsissa, mutta työskentelevät joinakin päivinä viikossa myös Suomen puolella. Miten työttömyyskassa laskee päivät? Ongelma voi koskea myös lyhytaikaisia työntekijöitä jotka toimivat vaikka opettajina ruotsalaisella puolella ja tekevät töitä hotelleissa suomalaisella puolella.

Kaikki rajatyöntekijät — ja heitä on paljon täällä Ruotsin liikennöidymmällä rajalla — eivät edes tiedä että verot maksetaan asuinmaahan, hän toteaa vähän hämmästyneenä. Harilan laskujen mukaan rajatyöntekijöitä, siis ihmisiä jotka asuvat toisella ja käyvät töissä toisella puolen rajaa, on 700—800.

– Käytännössä työolot Ruotsissa ja Suomessa ovat niin samanlaisia, ettei ongelmia synny, mutta tarkkana pitää silti olla ja ottaa asioista selvää, hän korostaa.

Mutta Östen Harilan reviiri ulottuu laajemmalle kuin vain Haaparannalle ja Tornioon. Hän palvelee työntekijöitä koko Ruotsin alueella ja myös suuressa osassa Suomea, etenkin Vaasan seudulla, missä ihmisiä kiinnostavat kesätyöpaikat hoitoalalla ja metsänistutuksessa. Helsingin alueelta kyselyjä tulee vähän.

– Selviän kyllä suomella tai oikeammin sanottuna meänkielellä. Kun olin töissä rakennuksilla, minulla oli suomalaisia työkavereita, ja toimittuani LO:n työntekijänä Haaparannalla jo 17 vuotta olen oppinut suomea köökin kautta, hän nauraa.

Byrokratiaviidakko vaikeuttaa selviytymistä

Östen Harila on ollut tässä työssään pari vuotta. Yksi vuosi on vielä jäljellä. Entä sen jälkeen?

– Jos jaksan, jatkan vielä. Mutta homma on kovaa, esim. juridisia neuvoja antaessa ei saa sotkea, vaan tosiasiat on selvitettävä tarkkaan, hän myöntää.

Mutta hyvä puoliakin on paljon. Kuten se suomalainen metsuri, joka oli ollut ruotsalaisen yrityksen palveluksessa Ranskassa. Yritys meni konkurssiin ja mies palasi kotiin Tornioon, ilman mitään korvauksia. Häntä neuvottiin kääntymään Harilan puoleen, joka selvitti, että Ruotsissa on palkkatakuu. Mies sai rahansa juuri ennen kuin määräaika meni umpeen. Lisäksi hän otti yhteyttä kohtalotoveriin Suomessa, joka hänkin ehti saada rahansa.

Östen Harila myöntää auliisti, että byrokratiaviidakko ei tee yksittäisen ihmisen selviytymistä nykypäivän työelämässä helpoksi.

– Siksi onkin tärkeää kuulua liittoon, että saa apua silloin, kun joutuu pulaan, hän toteaa painokkaasti.

Ingegerd Ekstrand