– Kaupunkien sydän rakennetaan valtakunnanrajalle ja siitä tulee eri kulttuurien kohtauspaikka. Hanke on ainutlaatuinen. Euroopassa on kaupunkeja, jotka ovat kasvaneet yhteen yli rajan, mutta missään ei ole ryhdytty rakentamaan uutta kaupunkikeskustaa, korostaa valmistelusta vastaava projektiarkkitehti Jarmo Lokio.

Kaupankäynti on aina ollut Tornionlaaksossa tärkeä asia, jo ennen Tornion perustamista vuonna 1621, Lokio korostaa ja luotsaa meidät Suensaaren vasemmalle rannalle ohi kauppias Petter Granrothin 1800-luvulla rakennetun puutalon, jossa tätä nykyä toimii kaupungin kulttuuritoimisto. Maansiirtotyöt aloitettiin huhtikuun alussa. Suensaaren läntisellä rannalla kaivinkoneen keltainen kauha iskeytyy sinnikkäästi savensekaiseen jääsohjoon, sitten kaivuri peruuttaa ja kippaa palan Kaupunginlahden rajamaata kuorma-autoon Suomen puolella. Ensimmäisessä vaiheessa tänne rakennetaan maanalainen pysäköintihalli, ostoskeskus ja kovan rahan asuntoja sekä 20—30 asukkaan senioritalo. Vappuun mennessä pohjatyöt ovat jo pitkällä.

Kaupankäynti tärkeimmällä sijalla

Kaupungit vastaavat perusinvestoinneista kuten kaduista, vesi- ja viemäriverkostosta ja puistoista. Muut investoinnit tulevat yksityiseltä puolelta.

Kauppakeskukseen tulee päivittäistavaraliikkeitä sekä neljä, viisi erikoisliikettä eri kauppaketjuista. Mitä ne ovat, paljastetaan kesäkuun alussa. Projektin etenemisen perustana ovat nimenomaan kaupan tarpeet. Asuntojen tarve on vähäistä, mutta pieni määrä asuntoja rakennetaan kauppojen yläpuolelle kaikkiaan kolmeen kortteliin. Kerroksia taloihin tulee kahdesta neljään. Myöhemmin rakennetaan mahdollisesti maamerkki, joka kymmenkerroksisena kilpailee kellanruskean kaupungintalon kanssa.

– Tavoitteena on siis rakentaa entistä viihtyisämpi kaupunki, missä kävelykatu toimii kaupunkilaisten olohuoneena. 20 000:n asukkaan Tornio on pian Suomen viimeinen kaupunki, jossa ei ole kävelykatua, Lokio sanoo.

Suomen puolella rakennettavana on 8,4 hehtaarin suuruinen alue. Ruotsin puolella rakennetaan tiloja enemmän neliöitä vaativille liikkeille, tulossa on esim. huonekaluliikkeitä ja rautakauppoja. Rakennustyöt aloitetaan heti kun vesituomioistuin on sanonut sanansa. Tornionjokeen emme kajoa lainkaan, korostaa Lokio, joka kokee haasteena osallistumisen hankkeeseen, jolla sodanaikainen jäänne valtionraja, jolla ei ole mitään merkitystä Tornionjokilaakson asukkaiden nykyelämälle, käytännössä pyyhkäistään pois. Eurocity on täysin valmis noin vuonna 2015.

Rajalla-projektista lisäarvoa

Eurocity ja koko Rajalla-projekti on paljon enemmän kuin fyysisten rakennusten rakentamista. Jo nykyisin Tornio ja Haaparanta tekevät yhteistyötä viemäröinnissä, energiantuotannossa ja esimerkiksi matkailualalla. Mahdollisuudet kaksoiskaupunkiyhteistyön rakentamiseen ovat lähes rajattomat.

Haaparannan kaupungin projektinjohtaja Stig Kerttu puhuu mielellään sellaisen rajan ylittävän kuntaliiton puolesta, joka vastaisi yleisistä kunnallisista kysymyksistä kuten matkailusta, kunnallistekniikasta, urheilulaitoksista, markkinoinnista, kouluista, kulttuurista yms.

– Puolustusta lukuun ottamatta yhteistoiminta ei ole poissuljettu millään alalla. Mutta kyllä rajan häivyttämiseen voi kulua aikaa, ihmisten muuttuminen vie aikansa.

Kertun mielestä Eurocity antaa virallisen muodon sille yhteistyölle, jota on tehty jo 80-luvun puolivälistä saakka. Tarkoitus ei suinkaan ole tyhjentää vanhoja keskustoja, vaan tarjota tilaa tarvitseville toiminnoille mahdollisuus muuttaa Eurocityyn.

– Meillä on täällä kaksi esimerkillistä kaupunkia rajalla, joka tuo lisäarvoa elämälle, jännitystä ja tuulahduksia erilaisesta kulttuurista. Meillä on kaikkea tarjolla kaksi verroin, Stig Kerttu toteaa painokkaasti.

Yritykset kasvussa

Stig Kerttu tähdentää, että sekä Ruotsissa että Suomessa linja on selvä: tavoitteena on kasvu. Kaupan alalla kysyntä on tarjontaa suurempi, vain kolmannes kysynnästä pystytään tyydyttämään paikallisesti. Siksi kaikki mahdollisuudet yritystoiminnan kehittämiseen paikkakunnalla ovat olemassa. Ja nimenomaan sellaisilla tuotantolaitoksilla kuten Polarica, jotka jalostavat tuotteensa pitkälle, ei niinkään raskaan teollisuuden alalla.

– Maantieteellinen sijaintimme on eurooppalaisittain paras mahdollinen. Täältä löytyy myös kielitaitoa ja logistiikka on kunnossa. Parhaillaan odottelemme virallista päätöstä Haaparannalta etelään menevän Norrbottenin radan rakentamisesta ja suoralennosta Kemi/Tornio—Tukholma. E-nelosta pitkin Ouluun ja Luulajaan ehtii tunnissa, Rovaniemelle vähän pitemmässä ajassa.

Kerttu luettelee runsaasti valttikortteja: upea luonto, turvallisuus ja ihmisläheinen elämänrytmi, naapurikaupunki Torniota selvästi halvemmat asuntojen hinnat. Kaikki tämä vaikuttaa niin, että Haaparannan asukasluku on kääntynyt nousuun.

Pohjoiskalottialueella visioita on runsaasti, samoin projekteja. Stig Kerttu työskentelee osa-aikaisesti Barents Road -hankkeen parissa: Norjan Bodöstä Venäjälle Kuolan niemimaalle Muurmanskiin johtavan, 1 500 kilometrin pituisen tien varrelle suunnitellaan erilaista liiketoimintaa. Kesäkuun 1. päivänä käynnistyy linja-autoliikenne ja uunituore viisikielinen kulttuuriopas houkuttelee kaikenlaisilla kulttuurielämyksillä. Perämerenkaari on EU:n rahoittama matkailuprojekti, ja lisäksi on vielä Pohjoiskalotti-yhteistyö pitkine perinteineen.

Ingegerd Ekstrand