Olisiko Fujitsu-Siemensin hyvää tulosta tehneen Espoon Kilon tietokonetehtaan lopettaminen voitu välttää, jos Suomessa työnantajalla olisi velvollisuus maksaa irtisanotuille irtisanomiskorvausta? SAK:n lakimiehen Jari Hellstenin mukaan tehtaan lopettamiselta ei olisi vältytty, vaikka irtisanominen olisikin tullut työnantajalle
kalliimmaksi.

Näkemyksensä Hellsten perustaa Metalliliitolle tekemäänsä tuoreeseen tutkimukseen. Tutkimuksen pontimena oli Kilon tehtaan kohtalo. Tehdas oli monen vuoden työn tuloksena saatu suorituskyvyltään Fujitsun kärkeen. Tehdas ajettiin kuitenkin alas kevättalvella 2000 ja 450 työntekijää irtisanottiin. Alasajo oli seurausta Fujitsun ja Siemensin fuusiosta ja tätä seuranneesta tuotannon keskittämisestä Euroopassa Saksaan.

Jari Hellsten selvittää tutkimuksessaan joukkoirtisanomisten menettelytapoja EU-maissa ja vertaa niitä Suomen käytäntöön.

– Jos Suomessa noudatettaisiin Saksan käytäntöä, Fujitsu-Siemensiltä irtisanotut olisivat saaneet keskimäärin vuoden palkan irtisanomiskorvauksena, Hellsten sanoo.

Kaksiteräinen miekka

Suomi on muiden Pohjoismaiden ja Sveitsin ohella ainoa EU-maa, jossa joukkoirtisanomisissa ei työntekijöille makseta irtisanomisajan palkan lisäksi erillisiä irtisanomiskorvauksia. Hellstenin tutkimuksen julkistamisen yhteydessä Metalliliiton puheenjohtaja Erkki Vuorenmaa vaatikin irtisanomiskorvausten käyttöönottoa myös Suomessa. Jari Hellstenin mielestä irtisanomiskorvaukset ovat ay-liikkeelle kaksiteräinen miekka.

– Kun on kyse isoista kansainvälisistä yrityksistä, irtisanomiskorvaukset eivät pysty pitkällä aikavälillä estämään irtisanomisia. Nopeita ratkaisuja irtisanomisten kalleus on sen sijaan omiaan jarruttamaan. On myös kysytty, ovatko irtisanomiskorvaukset vain työnantajalle hyvää omaatuntoa tuova irtisanomisten luistovoide, Hellsten pohtii.

Hän korostaa, että irtisanotuille korvaukset ovat tärkeitä. Irtisanomiskorvaus tai joissakin maissa irtisanotuille annettava sosiaalipaketti on erityisesti ikääntyneille työntekijöille tärkeä selviytymisen apuväline.

Suomessa irtisanomiskorvauksena toimii eroraha. Se on kuitenkin tasoltaan selvästi matalampi kuin irtisanomiskorvaukset keskimäärin Euroopassa.

Yhteys katoliseen kulttuuriin

Selvitystä tehdessään Jari Hellsten yllättyi siitä, miten yleisiä irtisanomiskorvaukset Euroopassa ovat. Tutkimuksessa ovat mukana EU-maat ja hakijamaista Puola, Tsekki, Slovakia ja Unkari. Hellsten havaitsi irtisanomiskorvausten liittyvän erityisesti katoliseen ja yksittäistä työsuhdetta korostavaan työelämän kulttuuriin. Korvausten taso vaihtelee, mutta yleinen linja on, että korvausta kertyy työsuhteen pituuden mukaan. Myös ikä nostaa korvauksia.

Korkeimpia korvauksia maksetaan Itävallassa, Espanjassa ja Saksassa. Esimerkiksi Itävallassa lakisääteinen korvaus on puolen vuoden palkka 10 vuoden palveluksen jälkeen.

Hollannissa, Saksassa, Belgiassa, Ranskassa ja Espanjassa irtisanotuille työntekijöille on maksettava erityinen sosiaalipaketti, jonka kustannuksiin valtio yleensä osallistuu. Tavallisesti paketissa on irtisanomiskorvauksen lisäksi erilaisia uudelleensijoittumis- ja koulutusjärjestelyjä sekä varhennettuja eläkeratkaisuja.

Irtisanomiskorvaukset voivat olla lakisääteisiä tai yrityskohtaisesti sovittavia. Joissakin maissa irtisanomiskorvaus kuuluu työmarkkinaneuvottelujen piiriin ja neuvotteluissa korvausta on saatu hilattua ylöspäin.

– Suhteettoman kallis irtisanomissuoja kuitenkin osaltaan ruokkii määräaikaisia työsopimuksia, näin on käynyt ainakin Espanjassa. Maan työmarkkinakeskusjärjestöt sopivatkin muutama vuosi sitten tukityöpaikkojen irtisanomiskorvausten alentamisesta, Hellsten kertoo.

Yhteinen minimitaso

EU:n joukkoirtisanomisia koskeva direktiivi ei sisällä pakollisia irtisanomiskorvauksia, vaikka ne ovat käytössä jäsenmaiden enemmistössä.

– Euroopan tasolla keskustelua voisikin syntyä siitä, että kalliimman irtisanomissuojan maat katsovat halvan suojan maiden hankkivan tällä keinoin investointeja. Käytännössä investointipäätöksissä painavat muut seikat enemmän, Jari Hellsten pohtii.

Metallin puheenjohtaja Erkki Vuorenmaa patisti tutkimuksen julkistamistilaisuudessa eurooppalaista ay-liikettä tehostamaan yhteistyötään. Vuorenmaan mukaan EU-tasolla olisi ajettava yhteisiä määritteitä ja korvauksia irtisanomisista ja niihin liittyvistä menettelytavoista. Jari Hellstenin mielestä realistista olisi aluksi tavoitella kaikille yhteistä vähimmäistasoa irtisanomiskorvauksiin.

Pirjo Pajunen

  Jari Hellsten pohtii tutkimuksessaan erikseen joukkoirtisanomisten EU-tason menettelytapasäännöksiä isoissa, EU:n kilpailusääntöjen alaisissa fuusioissa. Hellstenin mielestä EU-oikeuden ainoa johdonmukainen tulkinta on, että työnantajan on neuvoteltava työntekijöiden kanssa mahdollisista irtisanomisista viimeistään siinä vaiheessa, kun fuusiosta solmitaan aiesopimus.

– Vain tällainen yhteisöoikeuden tulkinta mahdollistaa sen, että henkilöstö voi asianmukaisesti tulla kuulluksi komissiossa fuusioasiaa käsiteltäessä ja muutenkin vaikuttaa ratkaisuun. Henkilöstön oikeus tulla kuulluksi annettiin EU:n asetuksessa vuodelta 1989. Kansallisen lain soveltamisen on ehdoitta sopeuduttava yhteisön asetukseen.

Tulkinta on sopusoinnussa myös yhteistoimintalain kanssa. Yt-laki edellyttää neuvotteluja työntekijöiden kanssa fuusion työpaikkavaikutuksista, jos fuusio johtaa toiminnan oleelliseen supistamiseen tai lopettamiseen. Yt-lain mukaan neuvottelut on aloitettava niin ajoissa, että henkilöstö voi aidosti vaikuttaa asiaan.