Rakennetyöttömyyden torjunta onnistuu parhaiten paikallisella yhteistyöllä. Jokaisella alueella ja seudulla ovat omat vahvuutensa ja ongelmansa. On tunnettava paikallisen elinkeinoelämän tarpeet, paikalliset kasvualat sekä niiden vaatimukset työssä jo olevalle ja uudelle henkilöstölle.

Työllistymistä ja työssä pysymistä edistävät toimenpiteet on räätälöitävä eri ryhmien tarpeisiin. Toimenpiteiden pitää vastata esimerkiksi työttömyysuhanalaisten, työssä olevien ikääntyvien, työttömien erillisryhmien — pitkäaikaistyöttömien, vajaakuntoisten ja maahanmuuttajien tarpeita. Lisäksi toimenpiteet on eriytettävä kunkin työttömän yksilöllisten tarpeiden mukaan.

Kumppanuus tukee paikallista yhteistyötä

Viime maaliskuussa aloitti Kuntaliiton ja työministeriön yhdessä toteuttama kansallisen tason 2,5-vuotinen Paikallinen kumppanuus -projekti. Se tukee ja verkottaa paikallisia ja seudullisia työllisyyttä edistäviä kumppanuusprojekteja sekä myötävaikuttaa uusien hankkeiden syntymiseen. Lisäksi hyviksi todettuja toimintatapoja ja niiden hyödyntämistä selvitetään yhteistyössä mm. paikallisen tason edustajien kanssa. Erityisesti ulkomaiset hyvät toimintatavat saattavat vaatia muutoksia säännöksiin, ennen kuin niitä voidaan ottaa käyttöön Suomessa.

Projektin tukena toimii laajapohjainen foorumi, jossa on asiantuntijoita eri hallinnonaloilta, kunnista, työmarkkinajärjestöistä, työttömien keskusjärjestöstä sekä kansalaisjärjestöistä. Foorumin puheenjohtajana toimii johtaja Matti Pukkio työministeriöstä ja varapuheenjohtajana varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Kuntaliitosta. SAK:sta mukana on foorumissa projektipäällikkö Eine Mikkonen.

EU:n työllisyyspolitiikan suuntaviivoissa korostetaan sitä, että alueellisia työllisyyseroja on lähdettävä pienentämään paikallisesti laajapohjaisella yhteistyöllä. Tätä työtä edistää omalta osaltaan Paikallinen kumppanuus –projekti.

Paikalliset vahvuudet hyödyksi

Euroopan unionin sosiaalirahaston osarahoittamia työllisyyttä ja työelämän kehittämistä edistäviä hankkeita on Suomessa toteutettu ja toteutetaan tuhansia. Valtaosa näistä hankkeista rakentuu kumppanuuden pohjalle. Erityisiä määräaikaisia kumppanuusprojekteja on noin sadassa kunnassa yhteensä runsaat 70 kappaletta. Luku sisältää myös paikalliset ja seudulliset yhteistyöpohjaiset työllisyysstrategiaprojektit. Työllisyysstrategiat luovat perustan sille, että työllisyyttä edistävissä toimissa voidaan hyödyntää paikallisia vahvuuksia. Kumppanuusprojektien tavoitteena on yksilöllisesti räätälöityjen toimenpiteiden avulla auttaa työttömiä sijoittumaan joko palkkatyöhön tai yrittäjiksi sekä ehkäistä syrjäytymistä erilaisin koulutustoimenpitein.

Yhteistyömuotoista työllisyyttä edistävää työtä tehdään myös vakinaisena, kansallisena työnä. Esimerkiksi Suomussalmella toteutetaan parhaillaan monien paikallisten toimijoiden yhteistyöllä Suomussalmi-ohjelmaa, jossa on useita erillisiä toimenpiteitä yrittäjyyden ja työllisyyden edistämiseksi.

Kumppanuudesta on saatu hyviä kokemuksia eri puolilla maata. Esimerkiksi Itä-Lapin kumppanuusprojekti antoi vetoapua työttömille, jotka perustivat ohjelmapalvelutalon. Siitä on kehittynyt Itä-Lapin tarjonnaltaan laajin ohjelmapalvelutalo, josta saa palveluja yrtti- ja turvehoidosta lumikenkäilyyn. Keski-Uudenmaan Kulttuurin Mylly -projekti on hyvin tuloksin tukenut paikallisia taiteilijoita liiketoiminnoissa, kuten tuotteistamisessa, markkinoinnissa ja myynnissä.

Kumppanuus edistää työllistymistä

Kumppanuusyhteisöissä osaaminen on monipuolista. Niissä toimii usean alan osaajia. Kaikissa kumppanuusprojekteissa on mukana useampien kuntien sekä paikallisen työhallinnon edustajia. Useimmissa on myös työttömien yhdistyksen edustaja. Jonkin verran kumppanuusyhteisöissä ovat mukana myös yhdistysten, oppilaitosten, seurakuntien ja työmarkkinajärjestöjen edustajat, esimerkiksi SAK:n paikallisjärjestöjen edustaja. Työmarkkinajärjestöjen paikallisyhdistysten osallistumista kumppanuusyhteisöjen työhön olisi tärkeää lisätä työllisyysstrategioiden luomisesta aina projektityöhön saakka. Ay-liikkeen mukanaolo varmistaa sen, että työllistämistoimissa kaikin osin noudatetaan voimassaolevia työehtosopimuksia eikä työttömien etuja poljeta.

SAK:lainen ay-liike edistää työllisyyttä laajasti solmimalla tulopoliittisia kokonaisratkaisuja. Yksittäisten ihmisten työttömyysongelman ay-liike kohtaa yritysten irtisanomistilanteissa ja silloin paikalliset kumppanuusyhteisöt voisivat tarjota apuaan ratkaisujen löytämiseksi.

Kumppanuushankkeet eivät ilmeisesti vielä ole heränneet tällaiseen avunantoon. Esimerkiksi Elqotec joutui äskettäin sanomaan Lohjalla irti 250 määräaikaista ja kymmeniä vakinaisia työntekijöitä. Yt-neuvottelut ovat jo päättyneet. Elqotecin SAK:laisia työntekijöitä edustava pääluottamusmies ilmoitti, ettei hänen tiedossaan ole ollut, että Lohjan seudulla on jo pitkään toiminut työllisyyttä edistävä kumppanuushanke.

Laman aikana muodostui suuri pitkäaikaistyöttömien joukko, joka edelleen tarvitsee tehostettuja toimia päästäkseen kiinni työn syrjään. Ammattiosastot ja paikallisjärjestöt ovat jonkin verran palkanneet työttömiä yhdistelmätuella, mutta voisivat tehdä sitä enemmänkin. Ongelmana on ollut työnantajavelvoitteista huolehtiminen. Vapaaehtoispohjalta toimivat organisaatiot eivät ole uskaltautuneet ottamaan vastuulleen työnantajan roolia. Paikalliset kumppanuusyhteisöt voivat tässäkin tarjota apuaan.

Hyvät kokemukset käyttöön

Paikallisissa kumppanuusyhteisöissä on syntynyt sosiaalista pääomaa, joka perustuu keskinäiseen luottamukseen ja yhteisiin pelisääntöihin. Niissä on rakennettu hyviä toimintamalleja työllisyyden parantamiseksi ja syrjäytyneisyyden ehkäisemiseksi.

Joillakin alueilla hyviksi todettuja toimintamalleja pitää hyödyntää laajemminkin. Parhaimmat käytännöt on siirrettävä pysyviksi, kansallisiksi työllistämisen menetelmiksi, kuten nuorten työpajatoiminta.

On tärkeää, että valtakunnallinen Paikallinen kumppanuus -projekti rakentaa yhteistyötä myös muihin paikallista yhteistyötä hyödyntäviin hankkeisiin, kuten seutu- ja aluekeskushanke. Seutu- ja aluekeskushankkeissa keskeinen yhteistyöalue on elinkeinopolitiikka. Elinkeinopolitiikka voi onnistua vain, jos koulutus- ja työvoimapolitiikka ovat onnistuneita. Niitä kaikkia on hoidettava samanaikaisella yhteistyöllä paikallisesti, seutukunnissa ja alueilla. Alueille kaivataan kipeästi viranomaisten ja työmarkkinaosapuolten yhteistä foorumia työvoimapolitiikan ja koulutuspolitiikan käsittelyä varten. Tässä riittää tehtäväkenttää myös SAK:n paikallisjärjestöille, jotka ovat ryhmittymässä entistä enemmän seutukuntapohjalle.

Eine Mikkonen
SAK:n projektipäällikkö
Maija-Leena Uimonen
Kuntaliiton ja työministeriön
Paikallinen kumppanuus –hankkeen
Projektipäällikkö

  Kohta kaksi vuotta Imatralla toiminut Työn Vuoksi ry on synnyttänyt 260 työpaikkaa vähintään kaksi vuotta työttömänä olleille. Tulos ei ole huono, vaikka sitä itse toiminnanjohtaja Markku Viskari kehuukin.

Projekti on synnyttänyt työpaikkoja yhdistelmätuella pääosin järjestöihin. Viskarin mukaan tarkoituksena olisi saada työpaikkoja, joissa työsuhteille tulisi jatkoa tai jotka muuten helpottavat jatkossa työttömän työllistymistä.

Imatran seudulla ja lähikunnissa onkin syytä panostaa pitkäaikaistyöttömiin, sillä seutukunnan työttömyysaste on edelleenkin noin 16 %. Mutta työtäkin on, kun sitä vain löydetään.

– Esimerkiksi yhdistykset eivät aina itse huomaa, että nekin voisivat työllistää. Ammatillisissa paikallisjärjestöissä olisi varmaankin kaikissa mielekästä työtä ainakin yhdelle osa-aikaiselle, Viskari korostaa.

Työn Vuoksi yrittääkin keksiä, kuinka järjestöt ja muut voisivat työllistää. Töiden innovointi on tärkeää, ja myös työntekijän ja työn kohtaamiseen tarvitaan välillä apua. Työn Vuoksi myös auttaa yhdistyksiä työllistämiseen liittyvässä byrokratiassa. Viskarin mukaan toimintaa tarvitaan ja hän toivookin, että projekti voisi jatkua. Toistaiseksi rahat ovat tulleet vuodeksi kerrallaan

Viskari toivoo myös, että yritykset olisivat aktiivisempia tukityön käyttäjiä, sillä sieltä työstä tulee helpommin vakinainen.