vane.jpg (302 bytes)

ymma.jpg (3469 bytes)

Euroja laskemaane-me.gif (18594 bytes)

Vastaukset tavallisimpiin kysymyksiin
valtiovarainministeriön ja EU:n yhteisillä sivuilla
http://www.euro.fi/
Verotuksen siirtymisestä euroihin                   
Eurolaskin ja keinoja uusien hintojen opetteluun
Kuluttajaviraston sivulla
Kaikkien euromaiden muuntokurssit sekä
eurotietoa lapsille ja nuorille
Suomen Pankin sivustosta

pt-vilkku.gif (216 bytes)  Euroja laskemaan
pt-vilkku.gif (216 bytes)  Veroilmoituksesta koetinkivi
pt-vilkku.gif (216 bytes)  Kerro, jaa ja pyöristä
pt-vilkku.gif (216 bytes)  Kenestä Eurosankari?

e-merkki.jpg (2745 bytes)
uroja laskemaan

mine1.jpg (716 bytes)  Kaikilla euroalueella asuvilla 356 miljoonalla asukkaalla on vuoden alusta opittavanaan kahdeksan uutta kolikkoa ja seitsemän uutta seteliä. EU-maista ainoastaan Iso-Britannia, Tanska ja Ruotsi jäävät euroalueen ulkopuolelle.

Valuutan vaihtaminen alkaa kaikissa euromaissa vuoden alusta. Suomessa markan käyttö lopetetaan helmikuun lopussa. Alankomaat luopuu vanhasta valuutastaan jo 29. tammikuuta, Irlanti 10. helmikuuta ja Ranska 18. helmikuuta. Muissa euromaissa noudatetaan samaa aikataulua kuin Suomessa.

Vanhoja markkoja ja pennejä voi vaihtaa helmikuun
jälkeen ainoastaan Suomen Pankin konttoreissa,
jotka sijaitsevat Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kuopiossa
ja Oulussa. Vaihto päättyy helmikuun lopussa vuonna 2012.

Euromaiden rahat nopeasti vaihtoon

Euromaiden seteleitä vaihdetaan vielä tämän vuoden puolella
markoiksi. Ensi vuonna pankkien ei ole mikään pakko vaihtaa
e-me.gif (18594 bytes)
niitä euroiksi. Suomen Pankki vaihtaa euromaiden seteleitä ensi vuoden maaliskuun loppuun saakka.

Kussakin euromaassa maiden keskuspankit ottavat vanhaa valuuttaansa vastaan vielä tietyn ajan. Tarkemmat aikarajat löytyvät valitsemalla Suomen Pankin sivulta linkki Euro 2002 -kampanja ja avautuvasta ikkunasta kohta Aikataulu. Maan lippua napsauttamalla selviää, kuinka kauan ja missä kyseisen maan vanhoja seteleitä ja kolikoita vaihdetaan euroiksi. Tekstit ovat suomeksi.

Kolikot kaupasta, isot setelit pankista

Eurojen ja senttien ottaminen käyttöön on iso urakka. Kun Suomen 2 355 000 kotitaloutta kulutti vuonna 1996 noin 285 miljardia markkaa, voi vain arvata kuinka isosta muutoksesta on kyse.

Uutta valuuttaa saa kolmea kautta: pankkiautomaateista, kaupoista ja pankeista. Pankkiautomaateista saa 20 ja 50 euron seteleitä. Kaupoista saa vaihtorahana kolikoita sekä 5 ja 10 euron seteleitä. Isompia seteleitä voi nostaa pankkien konttoreista.

Kaupat ovat jo ilmoittaneet, että varsinkin tammikuussa alennusmyyntien aikana eurot ja sentit voivat loppua kesken ja kuluttaja saa takaisin markkoja ja pennejä.

Eläkkeet, tuet ja korvaukset euroina

Hintojen lisäksi muuttuvat myös muut maksut sekä kaikki tulot europohjaisiksi. Vakuutukset ja sopimukset jatkuvat
kuten ennenkin, mutta maksut ja korvaukset ovat euroina.

Kelan etuuksissa on jo pitkään ilmoitettu rahamäärät
markkojen lisäksi euroina. Myös eläkkeet on pitänyt ilmoittaa
e-me.gif (18594 bytes)
myös euroissa. Kaikissa palkkakuiteissa ei euromerkintöjä välttämättä vielä ole ollut.

Euroihin saa parhaiten tuntumaa harjoittelemalla useilla nettisivuilla olevalla eurolaskimella tuttujen lukujen muuttamista euroiksi ja senteiksi. Myös kaupoissa kannattaa katsella eurohintoja tositarkoituksella. On syytä muistaa, että ero 30 sentin ja 70 sentin välillä on peräti 2,40 markkaa.

Kaupoille on suositeltu, että hinnat näkyisivät markoissakin vielä kesäkuun loppuun.

Vanha lompakko kelpaa

Eurosetelit ovat kooltaan erilaisia. Mitä isompi seteli, sen suurempi se on arvoltaan. Tämä helpottaa näkövammaisten asiointia kaupoissa.

Vanha lompakko kelpaa tavalliselle kaduntallaajalle edelleen. Uusista seteleistä 5 ja 10 euron setelit ovat markkaseteleitä pienempiä ja 20 ja 50 euron setelit ovat nykyisen 20 markan setelin kokoisia. Tosin 50 euron seteli on hitusen korkeampi, mutta mahtuu lompakkoon. Isoimmat setelit (200 ja 500 euroa) ovat toki nykyisiä kookkaampia, mutta kukapa lompakossaan tuhatlappusia nykyisinkään kuljettaa.

Kaikki eurosetelit ja kolikot käyvät kaikissa euromaissa, vaikka kolikoiden toisen puolen kuviointi vaihteleekin euromaittain. Etukäteen on jo tiedossa, että San Marinossa, Vatikaanissa ja Monacossa lyödyt kolikot ovat keräilyharvinaisuuksia. Kannattaa siis pistää talteen, jos sattuu saamaan.

 

Veroilmoituksesta koetinkivialkuun

mine1.jpg (716 bytes)  Tammikuussa veroilmoituksen voi vielä tehdä markoissa, jos haluaa. Verottaja ei kuitenkaan aio sietää sitä, että osa tiedoista on markoissa ja osa euroissa. Jos jokin yksittäinen kuitti on vain toisessa valuutassa, se käy.

Jos markkoja ja euroja käyttää veroilmoituksessaan "sillä tavalla sekaisin", ettei verotusta voida toimittaa oikein, verovelvollinen voi joutua maksamaan veronkorotusta. Sen suuruus riippuu siitä, onko laiminlyönti "vähäinen vai olennainen" ja johtuuko se "törkeästä huolimattomuudesta" vai tahallisuudesta.

Veroviranomaiselta keväällä tulevat veroehdotukset annetaan vielä kummassakin valuutassa. Myös alkuvuoden voimassa olevassa verokortissa tiedot ovat vielä markkoina ja euroina. Maaliskuun alusta voimaan astuvan verokortin tulorajat ovat vain euroissa.

 

Kerro, jaa ja pyöristäalkuun

mine1.jpg (716 bytes)  Euroja ja markkoja muunnellaan toisikseen ainoastaan yhdellä muuntokertoimella. Yksi euro on 5,94573 markkaa. Muuntokerrointa ei saa pyöristää.

Kun markat muutetaan euroiksi, käytetään jakolaskua. Eurot muutetaan markoiksi kertomalla rahamäärä eurokertoimella.

Muunnettu rahamäärä pyöristetään kolmannen desimaalin mukaan ylös- tai alaspäin lähimpään senttiin, esim. 2,346 euroa muuttuu 2,35 euroksi. Täsmälleen keskiväliin osunut luku pyöristetään ylöspäin. Rahamääristä ilmoitetaan ainoastaan kaksi desimaalia.

Kauppaliikkeissä käteismaksujen loppusummat pyöristetään lähimpään viiteen senttiin.

 

Kenestä Eurosankari?alkuun

mine1.jpg (716 bytes)  Kaikki euromaiden 8—12 -vuotiaat lapset pääsevät kisailemaan siitä, kenestä tulee eurosankari. Kisaan pääsee rekisteröitymään, kunhan käy koulua jossakin euromaassa. Kysymykset ja tehtävät on luvattu kunkin maan virallisilla kielillä.

Lapsille tarkoitettua eurokolikkopeliä ja virtuaalista ostoskierrosta ruokakauppaan ja tavarataloon kannattaa aikuistenkin vilkaista. Johan siinä oppii, paljonko patonki maksaa euroissa ja paljonko auto. Samalla tulevat uudet kolikot ja setelit tutuksi.

Kumpaiseenkin pääsee Suomen Pankin sivuilta valitsemalla linkin Euro 2002 -kampanja ja sieltä edelleen Lasten sivut.

Palkkatyöläinen 10.12.2001 nro 10/01

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullealkuun

ne339999.gif (51 bytes)

Pt  nro 10/2001

Pt:n 10/01 etusivulle

minu.jpg (764 bytes) Pääkirjoitus

minu.jpg (764 bytes) Teema
   Euro tulee

minu.jpg (764 bytes) Kolumnit ja pakina

minu.jpg (764 bytes) Ajankohtaista

minu.jpg (764 bytes) Liittouutiset

minu.jpg (764 bytes) Ulkomailta

minu.jpg (764 bytes) Ymmällä

Euroja laskemaan