Marika Myllymäki työskentelee meistaajana Outokumpu Poricopper Oy:n tehtailla Porissa. Työ on normaalia metallialan perusrutiinia, tuote sen sijaan ei. Myllymäen meistikone suoltaa meille uusia eurokolikoita.

– Kyse ei ole varsinaisesti rahasta, vaan me teemme aihioita kolikoita varten. Pankit ja rahapajat leimaavat ne varsinaisiksi käyttökelpoisiksi vaihdon välineiksi.

– Meille nämä ovat samanlaisia nippeleitä, mitä tehdään muuallakin metalliteollisuudessa. Joskus on tietysti hienoa huomauttaa, että on "rahantekijä".

Outokummun Porin tehtailta lähtee maailmalle vuosittain noin miljardin kappaleen verran kolikkoaihioita. Kyseessä ovat 10, 20 ja 50 sentin kolikot. Aihiot valmistetaan Outokummun kehittämästä Nordic Gold seoksesta.

– Seos on nikkelitöntä pronssia eli seosta kehitettäessä huomioitiin myös nikkeliallergikkojen ongelmat, tuotantopäällikkö Aarne Siikarla selvittää.

– Kehittämäämme seosta käyttävät muutkin eurokolikkovalmistajat. "Saimme" luovuttaa sen kaikkien vapaaseen käyttöön. No, mainettahan siitä sentään tuli.

Tulevaisuudessa Porissa valmistetaan myös kerrosmetallisia yhden ja kahden euron aihioita. Siikarlan mukaan Outokummun markkinaosuus euroaihioiden valmistuksessa on noin seitsemän prosenttia.

– Kolikoiden teko on päältäpäin katsoen helpon tuntuista, kun kone louskuttaa niitä tasaiseen tahtiin. Näky on kuitenkin pettävä.

– Aihioiden toleranssit ovat tiukat. Painovaihtelua sallitaan yhden prosentin rajoissa. Paksuuden kohdalla se merkitsee sadasosamillin tarkkuutta. Lisäksi halkaisijan ja reunuksen on luonnollisesti täytettävä asetetut vaatimukset.

Ja naisethan ovat tunnetusti tarkkoja. Lähes kaikki kolmestakymmenestä eurokolikoiden valmistajista ovat naisia.

– Naiset ovat tunnollisempia, huolellisempia, luotettavampia, parempisilmäisiä, näppäräsormisempia ja kestävät paremmin työn yksitoikkoisia vaiheita, tuotantopäällikkö Aarne Siikarla kertoo pilke silmäkulmassa.

Ritva Viipuri työskentelee aihioiden tarkastajana ja hän myöntää työn tarkkuuden ja vastuullisuuden.

– Töihin on tultava hyvin levänneenä. Aina pitää olla tarkkana ja tietää, mitä tehdä.

Laadun valvonta alkaa välittömästi, kun työstettävä materiaali tulee valssaamosta.

– Tällöin me tarkastamme, että aineen sähkönjohtavuus on oikea. Tämän jälkeen tarkkailua jatketaan läpi prosessin. Vielä ennen kuin pakkaukset suljetaan, otamme näyte-erän tutkittavaksi. Vasta, kun se täyttää vaatimukset, aihiot lähtevät tilaajalle.

Suljetulla osastolla

Rahasta kun on kyse, niin turvallisuustoimetkin ovat sen mukaisia. Marika Myllymäki ja Ritva Viipuri eivät kuitenkaan koe olevansa mitenkään erityisen tarkkailun alaisina.

– Työosastomme ei kuulu normaalien kiertokäyntien piiriin. Ovet ovat luonnollisesti lukittuina koko ajan, mutta mitään erityisiä tarkastuksia töistä poistuttaessa ei ole.

– Luottamuksen pitääkin olla molemmin puolista.

Työhönottohaastattelukin muistuttaa normaalia käytäntöä. Mitään erillisiä taustatutkimuksia ei tehdä.

– Meille kyllä painotettiin, että yhtään aihiota ei saa löytyä talon ulkopuolelta. Joskushan niitä on voinut nähdä esimerkiksi pajatsoissa, viimeaikoina kuitenkin vähemmän.

Molemmat ovat tyytyväisiä nykyiseen työhönsä. Marika Myllymäellä on takanaan metallialan koulutus.

– Kävin Outokummun ja ammattiopiston yhteisen metallinmuokkaajan koulutuksen. Valmistuin 1997 ja olen siitä pitäen ollut täällä hommissa.

– Meillä työt kiertävät ja se antaa vaihtelua päiviin. Minäkin olen joskus tarkastamossa.

– Koska koneet tekevät suurimman osan, on työ yleisesti ottaen suhteellisen kevyttä. Isolla meistikoneella, jossa ajetaan 50 sentin aihioita, kroppa on kuitenkin kovilla, kun koko päivän siirtelee pumppukärryillä koneen alta 1000 kilon astioita. Ainakin tällaisella hieman runsaat puolitoistametrisellä varrella.

Ritva Viipuri on vielä harjoittelijana tarkastamossa ja haluaa jatkaa työssään.

– Teemme töitä kolmessa vuorossa, mutta se ei ole haitta. Ainoastaan aamutuurit ovat hieman vaikeita.

– Olisihan se hieno sanoa, että tekee eurokolikoita. Edes kaikki porilaiset eivät tiedä, että täällä tehdään "rahaa".

Automaatit tunnistavat huijauksen

Nykyisiä markkoja ei kannata säilyttää tulevaisuuden automaatteja varten.

– Eurokolikot eroavat kooltaan riittävästi nykyisistä kolikoista. Ne eivät yksinkertaisesti toimi euroautomaateissa, Aarne Siikarla toteaa.

Muutenkin nykyaikaisten automaattien huijaaminen on työlästä.

– Rahoihin käytetyllä metalliseoksella on aivan oma sähkönjohtavuus, jonka automaatti tunnistaa. Eli millä tahansa sopivan kokoisella plootun palalla asioiminen ei onnistu.

Martti Suuriniemi