Euroon siirtymisen ei uskota ruokkivan inflaatiota ainakaan merkittävästi. Jos kuluttajahinnat lähtevät kiriin, ne voidaan kompensoida palkankorotuksilla vasta vuonna 2003.

Euroon siirtymistä ja sen vaikutusta kuluttajahintoihin on seurattu jo koko tämä vuosi. Tuntosarvet herkkinä ovat paitsi kuluttajavirasto myös Suomen Kuluttajaliitto. Niissä arvellaan, että hintojen pyöristykset euromääräisiksi on tehty pitkälti jo tänä vuonna, eikä sysäystä hintojen merkittävään nousuun ole näköpiirissä.

Kuluttajatutkimuskeskus on selvittänyt euron käyttöönoton vaikutuksia päivittäistavarojen hinnoitteluun. Viime toukokuussa tehdyssä selvityksessä havaittiin, että europyöristely vaikuttaa hinnoitteluun, mutta ei ole nostanut päivittäistavaroiden hintatasoa. Viime vuonna yleisin hintaluokka oli 9,00—9,99 markkaa, kun tänä vuonna yleisimmät hintaluokat päivittäistavaroissa ovat 5,00—5,99 markkaa eli yksi euro ja 11,00—11,99 markkaa eli kaksi euroa.

Myös Tilastokeskus teki toukokuussa valtiovarainministeriön tilauksesta selvityksen europyöristysten hintavaikutuksista. Selvityksen mukaan toukokuisen kuluttajahintaindeksin 3,4 prosentin vuosinoususta alle 0,1 prosenttia olisi aiheutunut europyöristyksistä. Yliaktuaari Timo Koskimäki Tilastokeskuksesta kuitenkin sanoo olevan vaikea selvittää, mikä osuus hinnannoususta on euroon siirtymisen syytä ja mikä on aiheutunut esimerkiksi kustannusten kohoamisesta.

Koskimäki ei itse usko, että vuodenvaihteen jälkeen eurohintoihin siirtyminen aiheuttaisi inflaatiossa mitään dramaattista kiihtymistä.

Kuluttajat valppaina

Kuluttajavirasto kerää yhteistyössä lääninhallitusten kanssa säännöllisin väliajoin hintatietoja ja tuottaa selvityksiä hintojen mahdollisista muutoksista. Kuluttajatutkimuskeskus analysoi kerättyä aineistoa ja selvittää muutoksen taustoja. Kuluttajaviraston ja Kuluttajatutkimuskeskuksen eurohintaseuranta jatkuu vuoteen 2003 saakka, ja se sisältää päivittäistavaroiden lisäksi kulutustavaroita ja joitakin palveluita.

Kuluttajavirastolla on myös meneillään yhteistyöprojekti Suomen Kuluttajaliiton kanssa. Kuluttajaliitto on mobilisoinut vaikutuspiirissään olevia omia kuluttajayhdistyksiä, ay-liikkeen väkeä, Marttoja, kansalaisten vapaita yhteenliittymiä ja yksittäisiä kansalaisia seuraamaan omalla paikkakunnallaan hintojen kehitystä euroon siirryttäessä. Mukana hintaseurannassa on pääsihteeri Sinikka Turusen mukaan ainakin 300 ihmistä.

– Kansalaisten keräämä hintavertailuaineisto analysoidaan, mutta tutkimusta siitä ei synny. Kyse on vapaasta kansalaistoiminnasta ja kuluttajavalistuksesta, jotta ihmiset havahtuvat itse huomaamaan hinnoittelueroja, seuraamaan hintamerkintöjä ja opettelemaan eurorahan arvoa, Turunen sanoo.

Hänkään ei usko, että euroon siirtyminen aiheuttaisi kuluttajahintoihin nousupiikkiä, mutta korostaa, että kuluttajien on syytä olla valppaana.

– Jo etukäteen on saatu vainua siitä, että tuotteen hinta on sama euroissa ja markoissa, mutta pakkauksen sisältöä on kevennetty. Myös julkisella puolella on ollut yrityksiä nostaa esimerkiksi rikesakkoa melko tuntuvasti, jotta saadaan pyöreä eurosumma. Hintojen korotusyrityksiin on puututtu, ja niitä on kyetty torjumaan.

– Tutkimukset eivät viittaakaan siihen, että hintataso olisi nousussa. Kuluttajat itse voivat omalla valppaudellaan ja käyttäytymisellään vaikuttaa siihen, etteivät kuluttajahinnat lähde euron varjolla nousuun, Turunen painottaa.

Tupossa takaportti ensi syksynä

Jos euroon siirtyminen aiheuttaa inflaatiosysäyksen koko euroalueella, Euroopan Keskuspankilla on käsissään korkosuitset. Suomen hallituksella ei ole enää rahapoliittisia aseita, joten talous- ja työmarkkinapolitiikka ovat avainasemassa.

Voimassaolevassa tulosopimuksessa on viritetty indeksiehto, joka koskee tämän vuoden hintakehitystä. Tarkastelujakso on tammikuusta joulukuuhun 2001. Indeksiehdon raja on 2,6 prosenttia, mutta alle 0,4 prosentin korotuksia ei makseta. Jos siis kuluttajahintaindeksi on enemmän kuin 3,1 prosenttia, maksetaan puolen prosentin palkankorotukset.

Jo nyt on joltisenkin varmaa, ettei indeksiehto laukea. Timo Koskimäki Tilastokeskuksesta pitää sitä epätodennäköisenä, sillä öljyn hinnassa ja koroissa ei ole näköpiirissä korotuksia. Lokakuussa inflaatio oli 1,9 prosenttia. Koko vuoden inflaatiovauhti jäänee vähän reiluun kahteen prosenttiin.

– Lokakuun inflaatiossa on mukana myös osa hintojen europyöristyksistä, joten aivan villisti hintakehitys ei ole kulkemassa, Koskimäki huomauttaa.

Tupon mukaan kuukausipalkkoja korotetaan ensi maaliskuussa alussa 30 euroa tai vähintään 1,9 prosenttia. Myös verokevennykset tulevat voimaan maaliskuussa. Toista indeksiehtoa eli euron mahdollisesti sysäämää hintojen nousua ensi vuonna ei nykysopimuksella kompensoida.

Ekonomisti Helena Pentti SAK:sta arvelee, että hintapyöristykset on tehty tänä vuonna, ja eurorahaan siirtyminen tuskin nostaa hintapaineita.

– Luulisi kilpailun kiristyvän ja pitävän hinnat kurissa, Pentti arvelee.

Jos hintakehitys riistäytyy käsistä, takaportti on ensi syksynä, jolloin viimeistään aloitetaan neuvottelut vuoden 2003 palkkasopimuksista. Tupon osapuolet kokoontuvat sopimuksen mukaan jo ensi huhti—toukokuussa tarkastelemaan yleistä talouskehitystä. Tuolloin tiedetään, ovatko hinnat pysyneet kurissa, mutta tupossa ei ole sovittu mistään kompensaatiosta vielä ensi keväänä.

Leena Seretin