Viipurissa katulapset elävät rajaseudun arkea, vaaroille alttiina. Hämärät, laittomat bisnekset, prostituutio, alkoholi, huumeet ja hiv ovat tuttuja. Vuoden alkupuolella Luoteis-Venäjän hiv-positiivisten määrä on noussut 5—15-kertaiseksi edellisvuoteen verrattuna. Ja viranomaiset tuntevat avuttomuutta — ei ole rahaa lasten auttamiseen ja perheiden tukemiseen. Vähäisetkin varat tulevat avustuksina, etupäässä ulkomailta.

Tämä kaikki tapahtuu vain kivenheiton päässä Suomen rajalta ja ehkäpä myös suomalaisten tuella. Turistit hyötyvät elontasokuilusta ja osaltaan houkuttelevat hämäräbisnekseen ja prostituutioon. Näin naapurissa, vaikka Suomi ratifioi ILOn uuden lapsityösopimuksen ensimmäisten joukossa. Venäjäkin on muuttanut lakejaan, mutta ILOn sopimusta se ei vielä ole ratifioinut.

Lapsityön poistamisesta vallitsee laaja yhteisymmärrys, jonka tuloksena Kansainvälinen työjärjestö ILO pääsi vuonna 1999 uuteen sopimukseen lapsityön kaikkein vaarallisimpien tai haitallisimpien muotojen pikaisesta poistamisesta. Nyt on meneillään maailmanlaajuinen kampanja sopimuksen ratifioimiseksi.

ILOn mukaan vaarallista lapsityötä on (Sopimus 182)

"kaikki orjuuden muodot... lapsen käyttö, välitys tai tarjoaminen prostituutioon... lapsen käyttö laittomiin toimiin, huumausaineiden tuotantoon.. työhön, joka on haitallista terveydelle, turvallisuudelle tai moraalille".

ILOn tutki katulapsiongelmaa Pietarin alueella. (Aiheesta oli juttua Palkkatyöläisessä 6/2001.) Suomi rahoitti osaltaan tätä tutkimusta, jossa haastateltiin noin tuhatta lasta ja viittäkymmentä työnantajaa. Alueen 40 000—50 000 työssä käyvistä lapsista arviolta 10 000—16 000 elää kaduilla. Heistä 30 % on pakosta mukana rikollisessa toiminnassa ja 20—35 % alle 18-vuotiaista toimii prostituoituina. Lasten pakkotyötä ilmeni noin prosentissa haastatteluista. Lapsiprostituutio ja lainvastainen toiminta, mm. lasten huumekauppa ovat lapsityön pahimpia muotoja, joista tulisi pikimmiten päästä eroon.

Viipuri kaukana keskuksista

"Kunkin jäsenvaltion on ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin toimiin sopimuksen määräysten tehokkaan toimeenpanon ja noudattamisen varmistamiseksi."

Kivenheiton päässä Suomen rajalta, Viipurissa katulapset tekevät vaarallisia töitä. Venäjän keskuksista Viipuri on kaukana. Se on rajaseutua, jossa usein vieläkin hallitsee rajaseudun kirjoittamaton laki. Rahaa ja tavaraa hankitaan vaihtamalla, ostamilla ja myymällä, usein laittomuuden rajaa hipoen.

276 000 asukkaan Viipurin seutu on tuhansien suomalaisten ostospaikka. Lännestä tulevat turistit hyötyvät elintasokuilusta, eivätkä kaikki vierailijat ole aina epäitsekkäästi liikkeellä.

Viipurin sosiaaliasioista vastaavan apulaiskaupunginjohtajan sijaisen Irina Ageevan mukaan kaupungissa on noin 2 000 sosiaaliavustusta tarvitsevaa perhettä. Apu on kuitenkin vapaaehtoisrahoituksen varassa. Irina Ageeva sureekin, että rahastoon saadaan varoja pääasiassa ulkomailta. Resurssipula estää mm. kaduilla elävien lasten auttamisen.

Ageevan mukaan lainsäädännössä on edistytty. Kesäkuussa 1999 tuli voimaan federaation laki, jonka mukaan katulapsiongelmaan on puututtava ja lapsia on autettava. Laki myös määrittelee eri viranomaisille tehtävät. Sen sijaan ILOn uutta sopimusta Venäjä ei ole vielä ratifioinut.

Viipurin miliisin nuoriso-osaston päällikkö Mihail Batshurin tietää kaupungissa olevan 88 lasta, jotka eivät asu kotonaan, eivät välttämättä käy koulussa ja elättävät itsensä miten sattuu.

– Voimaton poliisikin on perusongelmien edessä, köyhyyden ja alkoholismin lievittämisessä. Nykyisin myös huumeiden käyttö ja kauppa ovat räjähdysmäisesti lisääntyneet.

Huumeet ja hiv lisääntyneet

Huumeiden käyttö on voimakkaasti lisääntynyt Viipurissa. Eniten myydään ja käytetään heroiinia. Huumereitti Viipuriin kulkee Irina Ageevan mukaan Moskovasta ja Pietarista. Seuraavaa kaupunkia reitin varrella voimme vain arvailla. Hiv-positiivisten määrä on noussut räjähdysmäisesti Ageevan mukaan juuri lisääntyvän huumeiden käytön seurauksena.

Viipurin piirisairaalan ylilääkäri Tatjana Tjunjajeva vahvistaa tämän. Tämän vuoden ensimmäisen kolmanneksen aikana todettuja hiv-positiivisia on Viipurissa ja ympäristössä löytynyt jo 35, Pietarin ja Leningradin alueella 149. Viime vuonna Viipurissa tilastoitiin vain yksi. Hälyttävät hiv-numerot on kirjannut myös Pietarin Pasteur-Instituutti, jonka mukaan vuoden alkupuolella Luoteis-Venäjän joillakin alueilla hiv-positiivisten määrä on noussut 5—15-kertaisesti edellisvuoteen verrattuna.

Yhteisvastuuta lapsista

"Jäsenvaltioiden on ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin auttaakseen toisiaan sopimuksen määräysten toimeenpanossa tehostetun kansainvälisen yhteistyön/avustamisen keinoin..."

Viipurin katulapsien määrästä on erilaisia arvioita, jotka yleensä ne ovat suurempia kuin miliisin luvut. Lahden Diakoniasäätiön mukaan sosiaalisesti heikossa asemassa olevia katulapsia olisi noin 400. Viipurin katulapsikodissa "Dikonissa" käy päivittäin 20—50 7—17-vuotiasta lasta.

Lapset välittävät tietoa sellaisesta Viipurista, josta ei matkatoimistojen esitteissä kerrota. Valtaosalle lapsista juuri tuo Viipuri on liiankin tuttu. Siitä ei halua tai voi paljon puhua. On ollut pakko pysyä hengissä ja maksaa siitä hinta.

Hilkka Jukarainen
Viipuri

  Sashalla ei aina ole ollut helppoa. Muutama kolhu on toki joka koltiaisen kasvoilla, mutta Sashalla arpia on syvemmälläkin. Niistä hän ei paljoa puhele.

Sasha (15) on asunut pari vuotta kadulla. Poika kyllästyi äidin alkoholin käyttöön ja äitiä pojalle ei enää ole. "Asunto" oli ystävien kanssa "erään torin lähellä" kertoo hän. Ystävät olivat hänen perheensä, ja sosiaalista elämää hallitsi ruuan etsiminen ja rahan hankkiminen.

Sasha ei tunnusta huumeiden eikä muiden päihdyttävien aineiden käyttöä. Pojalla ja verkostolla on kuitenkin tiedot kaupungin tapahtumista, huumeista, niiden ostamisesta ja käyttäjistä. Hän käy asemalla ja torilla ja tapaa kolmea, lähes aikuista veljeään siellä. Kaksi pikkuveljeä on lastenkodissa.

Kysymys, miten Sasha joutui Dikoniin, huvittaa häntä.

– Olin kauppatorilla kerjäämässä rahaa suomalaisilta ja sattumalta pyysin Lahden Diakoniasäätiön johtajalta Kari Vappulalta rahaa. Sitä hän ei antanut, mutta sanoi vievänsä minut paikkaan, jossa saan ruokaa, vaatteita ja suihkun.

Vuoden alusta Dikoniin on voinut jäädä myös yöksi. Sasha on asettunut taloksi ja hän on tyytyväinen elämäänsä. Hän on myös aloittanut keskeytyneenä olleen koulunkäynnin. Dikonissa pidetään myös koulua, ja opettajat paljastavat pojan ahkeraksi läksyjen kimpussa puurtajaksi. Lukumiehiä? Sasha ei vielä osaa sanoa, mikä hänestä isona tulee. Yhden asian hän jo tietää. Hän haluaa perheen, vaimon ja ainakin yhden lapsen.