vane.jpg (302 bytes)

ulko.jpg (4072 bytes)

Sortavala taistelee lastensa puolesta

mine1.jpg (716 bytes)  Suomalaiset joutuvat kosketuksiin lapsityön kanssa ja vaikuttavat siihen toiminnallaan rajanylityspaikkojen tuntumassa. Värtsilän rajanylityspaikalla, Sortavalan tiellä ja kaupungissa alaikäisiä on laittoman kaupan palveluksessa ja prostituoituina. 30 000 asukkaan Sortavala ponnistelee tihentääkseen sosiaalista tukiverkkoa ja löytääkseen lapsille laillista työtä.

Helppo raha houkuttelee lapsia hämäriin bisneksiin. Kuva: ANITA KORKATSU-PALOKouluikäisiä poikia on työssä Niiralan–Värtsilän rajanylityspaikalla Venäjän puolella matelevassa jonossa päivällä ja illalla.

He myyvät makeisia, matkamuistoja ja toimittavat kysyjille myös tupakkaa, alkoholia, valuuttaa ja seuraa. He näyttävät tietä polttoaineen myyntipaikkaan, jos huoltoasemalla on jakelukatkos. He antavat ja pyytävät myös osoitteita myöhempiä liiketoimia varten.

Lapset ja nuoret ovat tietysti jonkun palveluksessa sen sijaan että kävisivät koulua.

Aluksi jännittävä ja vapaaehtoinen työsuhde on saattanut muuttua orjuudeksi siinä vaiheessa, kun nuori on alkanut tietää liikaa isännän liiketoimista.

Rajan läheisyys lisää riskejä

Huoltoasemilla sekä pari kilometriä rajasta sijaisevien liikkeiden tuntumassa autoihin pyrkii tyttöjä, joista osa on alle 15-vuotiaita. Toiset ovat muutaman vuoden vanhempia, mutta hekin ovat jättäneet koulun prostituution takia. Useimmat ovat narkomaaneja ja sairastavat hepatiittia tai sukupuolitauteja.

Muutama vuosi sitten Sortavalan lapsiprostituutiosta kohuttiin. Ilmiö oli lievempi kuin Viipurissa ja Pietarissa, mutta tapauksia oli.

Nyt viranomaiset sanovat tilanteen rauhoittuneen. Kaupungissa herättiin uuteen ongelmaan ja viranomaiset avasivat silmänsä. Suuri merkitys pienessä kaupungissa on ollut yleisellä mielipiteellä, joka tuomitsi lasten hyväksikäytön jyrkästi ja alkoi vaikeuttaa sitä julkisella kontrollilla.

Yksittäisiä tapauksia sattuu yhä eikä vaaran uskota olevan ohi. Koko Venäjällä on tiedostettu aikapommi, joka piilee Neuvostoliiton romahtamisen aikoihin ja jälkeen syntyneissä ikäluokissa. Ne ovat kasvaneet taloudellisessa, sosiaalisessa ja henkisessä kaaoksessa. Rajakaupungeissa näillä ikäluokilla on lisäriski joutua hämäräbisneksen piiriin.

Liikumme länttä kohti kuperkeikkoja tekemällä, kuvaa eräs nimettömänä pysyttelevä sosiaalityöntekijä. Hän suree nuorisoa, joka ei ollut valmis siihen mainonnan, seksin ja elintasokuilusta seuraavien ilmiöiden maailmaan, joka rajan mukana avautui.

Koko ajan uusia tukitoimia

Sortavala taistelee urheasti lasten ja nuorten puolesta, vaikka sosiaaliongelmat lisääntyvät. Siellä on oma-aloitteisesti ja suomalaisten tuella perustettu kansalaisjärjestöjä ja avattu palvelupisteitä, joista toiset ovat erikoistuneet lasten ja nuorten, toiset naisten tai perheiden tukemiseen.

Erityisnuorisotyöntekijöitä on palkattu. Lamassa ollutta harrastustarjontaa on elvytetty. Kouluvaikeuksiin tai -haluttomuuteen koetetaan tarttua ajoissa.

Kaupunkiin on saatu parin vuoden aikana lisää ammattikoulutuslinjoja ja kolme korkeakoulun sivupistettä. Periaatteessa kaikki halukkaat pääsevät peruskoulun jälkeen opiskelemaan. Kaupunki kustantaa koulutuksen vuosittain muutamalle, joka sitoutuu jäämään kotikaupunkiin töihin.

Yritykset työllistävät laillisesti

Viime kesänä kaupunki ja työvoimatoimisto aloittivat uutena toimintana 15—16-vuotiaiden koululaisten työllistämisen yrityksiin.

Yritykset saavat valtiolta puolet palkkakustannuksista kun taas koululaiset saavat kolmasosan aikuisen palkasta, kertoi kaupungin kouluosaston päällikkö Leonid Lipatnikov.

Palkka on pieni katubisnekseen verrattuna, mutta se on säännöllistä ja turvallista rahaa, joka myös nostaa omanarvontuntoa.

Yli 200 nuorta saatiin näin loma-aikana pois joutilaisuudesta. Joukossa oli niitä, joille koulu ei maistu tai jotka kodin varattomuuden takia tekevät hämäriä töitä koulun sijasta. Näille työpaikkoja on järjestetty myös talviajaksi. Tavoite on, että he palaisivat kouluun.

Kerjäämistä ei pitäisi tukea

Sortavalan kaupunki, lastenkoti ja nuorten parissa toimivat järjestöt kampanjoivat voimakkaasti sen puolesta, että suomalaiset eivät ajattelemattomalla toiminnallaan murentaisi hyviä pyrkimyksiä ohjata lapsia normaaliin elämään.

Kolikoiden heittelemistä lapsille pidetään jopa ihmisarvoa loukkaavana.

Lastenkodin varajohtaja Ljudmila Korjakovskaja sanoo, että antajat ruokkivat samalla idullaan olevaa taipumusta järjestää elämä muuten kuin koulutuksen ja laillisen työnteon avulla. Hätää on monissa perheissä, mutta heitä auttavat parhaiten ja tasapuolisimmin kaupungin sosiaalikeskus tai vakiintuneet avustusyhteisöt.

Anja Itkonen
Sortavala

Palkkatyöläinen 10.12.2001 nro 10/01

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullealkuun

ne339999.gif (51 bytes)