Ajatus on yksinkertainen. Lisätyövoimaa tuotantohuippujen aikana tarvitsevat yritykset muodostavat poolin ja tarjoavat työpaikkoja. Työttömät voivat saada sarjan tilapäisiä työsuhteita yksittäisen työsuhteen asemesta. Parhaassa tapauksessa voi työllistyä suureksi osaksi vuotta.

Muutama itäuusmaalainen yritys on perustanut työvoimatoimiston ja TE-keskuksen tuella tilapäistöitä tarjoavan työpoolin. Ay-liike on näyttänyt uusyrityskeskuksen hallinnoimalle hankkeelle vihreää valoa.

Projektipäällikkö Aarne Kuusi on tyytyväinen poolin alkutaipaleeseen. Ensimmäiset työntekijät on välitetty WSOY:n Porvoon kirjavarastolle, missä joulunalus on kiirekautta. Myös kirjavaraston päällikkö Veikko Rimpiläinen on tyytyväinen. Suhdannetilanteen parannuttua tilapäisen työvoiman löytäminen jouluruuhkaa varten on vaikeutunut. Tänä vuonna työntekijöiden värväys on sujunut hyvin. Osaksi se johtuu varmasti mahdollisuudesta käyttää poolin palveluja, hän uskoo.

Kuusi sanoo, että tarkoitus on, että poolissa mukana olevat työnhakijat voisivat olla töissä vähintään 8 kuukautta vuodessa. Useat sijaisuudet samassa yrityksessä parantavat toivottavasti vähin erin mahdollisuuksia vakinaiseen työsuhteeseen. Ihanne on, että poolilla olisi tarjota työpaikkoja hiukan enemmän kuin siellä on työnhakijoita.

Poolissa on nyt mukana kymmenkunta itäuusmaalaista yritystä. Aarne Kuusen mielestä viitisentoista yritystä olisi ihanteellinen määrä. Silloin pystyttäisiin työllistämään noin 80 työnhakijaa valtaosaksi vuotta. Tarkoitus ei ole rakentaa suurisuuntaista hallintoa. Kun systeemi pyörii, se voidaan hoitaa osapäivätyönä, hän sanoo.

Portti vakinaiseen työpaikkaan

Verkko on poolin keskeinen työväline. Projektipäällikkö haastattelee pooliin ilmoittautuvat työnhakijat, jonka jälkeen tiedot työkokemuksesta, mahdollisesta erityisosaamisesta ja toivomuksista pannaan nähtäväksi verkkoon. Pooliin kuuluvat yritykset pääsevät salasanalla katsomaan sivuja ja etsimään työntekijöitä. Myös työntekijöillä on mahdollisuus käyttää verkkosivuja. He voivat etsiä osoitteesta www.pooli.net yrityksissä tarjolla olevia työpaikkoja. Pikavilkaisu tarjontaan kertoo, että muutama kymmenen kausiluonteista työpaikkaa metalli- ja elintarviketeollisuudessa on jo tarjolla maaliskuun alusta.

Poolin tarjoamat työpaikat ovat normaaleja tilapäisiä työsuhteita, joissa työehdot ja palkka perustuvat voimassa oleviin sopimuksiin. Työnantajien on luonnollisesti sitouduttava noudattamaan työmarkkinoiden sääntöjä. Poolista ei saa tulla työehtojen dumppauksen välikappaletta, Kuusi tähdentää.

Metalliliiton aluetoimitsija Jari Kallio korostaa, ettei ay-liike halua mitenkään edistää pätkätöitä, mutta että se ei myöskään halua asettua vastustamaan mahdollisuutta tilapäisiin työsuhteisiin, jos se auttaa työtöntä saamaan työtä. Poolin etuna voikin olla juuri se, että se tarjoaa tien takaisin vakinaiseen työsuhteeseen henkilölle, joka on joutunut työmarkkinoiden ulkopuolelle. Yksi ehto on, etteivät työnantajat yritä vähentää vakinaista työvoimaa poolin tarjoaman työvoiman avulla.

Alkuun Sipoossa

Työpoolin toimintaa rahoittaa sen alkuvaiheessa pääasiassa yhteiskunta. Mukana olevat yritykset osallistuvat kustannuksiin vain muutamalla tuhatlappusella kukin. TE-keskuksen projektituki kattaa kustannuksista valtaosan (80 prosenttia). Kun toiminta pääsee käyntiin, tarkoitus on, että kustannukset siirtyvät pääosin yrityksille, joita toiminta suoranaisesti hyödyttää.

Tilapäistyövoiman hankkiminen on kallista, Kuusi toteaa. Ilmoitukset maksavat ja henkilöstön kouluttaminen maksaa. Keskisuuressa yrityksessä kyse voi olla sadoista tuhansista markoista joka kerta, kun kausityövoimaa tarvitaan. Yritykset voivat siis säästää merkittäviä summia olemalla mukana poolissa. Ajatus on, että pooli hoitaa osan palkattavan työvoiman koulutuksesta. Ja kun sama henkilö kiertää samoissa tehtävissä, myös koulutustarve vähenee.

Itäuusmaalainen työpooli sai alkunsa kahden sipoolaisyrityksen, K Hartwallin ja Ingman Foodsin orastaneesta yhteistyöstä. Ideaa ei onnistuttu toteuttamaan täysin, mutta se vietiin edelleen paikalliselle työvoimatoimistolle. Näin syntyi nyt toimintansa aloittanut pooli.

Porvoon työvoimatoimiston johtaja Rabbe Forsblom sanoo, että jos pooli auttaa yrityksiä saamaan nopeammin työvoimaa kausihuippujen ajaksi, se edistää työllisyyttä, koska yritykset voivat reagoida nopeammin. Odottamattomat tilaukset voivat muutoin kaatua siihen, ettei työvoimaa saada riittävän nopeasti. Myöskään työvoiman hankkiminen säännöllisesti toistuvia kiirekausia varten ei ole osoittautunut aivan ongelmattomaksi.

Työttömien joukossa on myös niitä, jotka palaavat toistuvasti yrityksiin kausihuippujen ajaksi, mutta joutuvat niiden välillä olemaan työttöminä. Jos poolin avulla pystytään yhdistämään useampia kausiluonteisia työsuhteita, henkilö voi työllistyä pidemmäksi aikaa.

Hans Jern

  Kyllikki Tolvanen ja Pirkko Mallenius keräävät WSOY:n Porvoon kirjavarastolla täydellä vauhdilla kirjoja ja muita tavaroita kirjakerhojen asiakkaille jouluksi. Kirjavarastossa on kiireaika ja silloin lisätyövoimaa tarvitaan aina. Kyllikki ja Pirkko saivat molemmat vihiä mahdollisuudesta saada tilapäistä työtä WSOY:ltä työpoolin välityksellä. Vihje tuli työvoimatoimistosta.

Kyllikki oli ollut ilman töitä viime kesästä lähtien, jolloin hän sai kenkänsä WSOY:n oven väliin. Pirkko on kitkutellut kolme viime vuotta osapäivätyösuhteessa, jossa töitä on ollut vain yhdeksi päiväksi viikossa. Työ kirjavarastossa helpottaa hänen tilannettaan huomattavasti. Molemmat ovat sitä mieltä, että työhön oli helppo päästää sisään. Työ ei ole vaikeaa, mutta vaatii tarkkuutta. Toimitusten on täsmättävä tilauslistojen kanssa. Jos virheitä tulee, tietokonejärjestelmä paljastaa, kuka paketin on kerännyt.

Työkaverit ovat ottaneet kiireapulaiset hyvin vastaan ja opettaneet heille, miten työtä tehdään, he vakuuttavat. Kirjavaraston pääluottamusmies Petri Murto sanoo, että tilapäistyövoiman tarve on asia, joka on ollut pakko tunnustaa. On toimitushuippuja, joista vakinainen työvoima ei selviä. Mutta yrityksen yleistä työvoimapolitiikkaa hän moitiskelee. Eläkkeelle lähtevien tai muuten lopettavien tilalle ei palkata väkeä.

Tilapäistyövoiman osalta on sovittu opetussysteemistä, jossa jokainen saa oman ohjaajan, joka opastaa työhön. Ohjaaja saa palkanlisän, joka korvaa syntyvän ansionmenetyksen. Kirjavaraston työntekijöille maksetaan nimittäin tuotantolisää, joka voi tuoda muutaman sata markkaa lisää viikossa, ja ohjaajana toimiva ei yllä normaaliin tuotantolisäänsä.

Palkkatasollaan ala ei ylpeile. Tilapäistyöntekijät eivät voi laskea saavansa kuin 33 markan perustuntipalkan. Mutta molemmat ovat valmiita tulemaan uudelleen töihin seuraavan kausihuipun aikana ja toivovat, että pooli auttaisi heitä löytämään väliajoiksi muuta tilapäistyötä.

Kyllikki sanoo viihtyvänsä erilaissa töissä, jos se vain kannattaa taloudellisesti. Pirkko ottaisi mielellään vakinaisen työpaikan. Hänellä ei olisi mitään sitä vastaan, että pääsisi poimimaan tilauksia kokoon WSOY:n varastohyllyiltä tietokonelista kädessään ihan vakinaisesti.

HJ