Valtiontalouden tarkastusvirasto on arvostellut ankarasti nelisen vuotta sitten perustettujen TE-keskusten hallintoa. Asiakkaat ovat kuitenkin pääasiassa tyytyväisiä keskusten tarjoamiin palveluihin.

Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastajat kävivät viime syksyn ja talven aikana läpi kaikki 15 TE-keskusta. Tarkastuksessa arvioitiin nelisen vuotta sitten toteutetun TE-keskusuudistuksen hallinnollisten tavoitteiden saavuttamista. Elokuussa julkistettu tarkastuskertomus ei kiittele uudistuksen tuloksia.

– Tarkastuksessa saadun yleiskuvan mukaan TE-keskusuudistus ei ole edennyt siten, että uudistukselle asetettuja tavoitteita olisi saavutettu. Perustamisesta on kulunut jo yli kolme vuotta joten keskeisten ongelmien olisi voinut jo odottaa ratkenneen, todetaan kertomuksessa.

Tarkastuskertomus piiskaa erityisesti TE-keskuksia ohjaavia kauppa- ja teollisuusministeriötä, työministeriötä sekä maa- ja metsätalousministeriötä. Keskusten toimintaa haittaa ohjaavien ministeriöiden välinen yhteistyön puute. Keskusten kehittämisestä ministeriöillä on ristiriitaisia näkemyksiä, eivätkä kaikki ministeriöt ole suhtautuneet hankkeisiin järin aktiivisesti.

Alueellinen kehittäjä

TE-keskusuudistuksen ajatuksena oli tehostaa viranomaisten yhteistoimintaa ja parantaa asiakaspalvelua.

1990-luvun puolivälissä ryhdyttiin käytännön toimiin. Kauppa- ja teollisuusministeriön yrityspalveluorganisaatiosta, työministeriön alaisista työvoimapiireistä sekä maa- ja metsätalousministeriön ohjaamista maaseutupiireistä muodostettiin alueelliset TE-keskukset syksyllä 1997.

Uusiin keskuksiin yhdistettiin vielä Teknologian kehittämiskeskuksen teknologiakeskukset sekä silloisten Ulkomaankauppaliiton ja Valtion takuukeskuksen alueelliset organisaatiot. Keskusten palvelukuvaan kuuluu yritystoiminnan ja maaseudun elinkeinojen edistäminen sekä alueellinen työvoimapolitiikka.

Ministeriöt passiivisia

Tarkastusraportin mukaan keskusten toimintaa haittaa ohjaavien ministeriöiden välinen yhteistyön puute. Keskusten kehittämisestäkin ministeriöillä on ristiriitaisia näkemyksiä, eivätkä maa- ja metsätalousministeriö tai työministeriö ole suhtautuneet hankkeisiin järin aktiivisesti.

Ongelmia löytyy myös keskusten sisäisessä yhteistyössä. Raportin mukaan tavoitteena ollut asioiden hoitaminen yhdessä pisteessä eli niin sanottu "yhden luukun tavoite" on toteutunut vain yrityspalvelupisteissä, jotka palvelevat yrittäjiä ja yrittäjiksi aikovia.

Tarkastusvirasto toteaa kuitenkin, että uudistus on yhä kesken ja hankkeen eteen tehdään määrätietoista työtä.

"Vain yksi näkökulma"

Kovin synkkänä ei TE-keskusten tilannetta kuitenkaan nähdä kauppa- ja teollisuus ministeriössä, joka vastaa keskusten yleishallinnollisesta ohjauksesta.

– Tarkastuskertomusta varten haastateltiin TE-keskusten päälliköitä ja heidän näkökulmastaan asiat voivatkin näyttää siltä, mitä tarkastuskertomuksessa tuotiin esille, toteaa KTM:n neuvotteleva virkamies Ulla Oas.

– Ministeriöiden välistä yhteistyötä kuitenkin tehdään, eikä yhteistyö ole mitenkään huonoa tai vähäistä. Yhteistyökyvyttömyyttä voi esiintyä, mutta ei yhteistyöhaluttomuutta, hän jatkaa.

Oas korostaa, että tarkoituksena on vielä käydä virkamiestasolla läpi tarkastuskertomuksessa esille tuotuja puutteita ja pohtia mitä niille voidaan mahdollisesti tehdä.

Pääpaino TE-keskusten kehittämisessä on kuitenkin toiminnan, laadun ja asiakaspalvelun kehittämisessä, Oas huomauttaa.

Teknologiaosaamisesta toivotaan piristettä

Kauppa- ja teollisuusministeriön ensi vuoden painopistealueena oleva alueiden kehittäminen teknologian keinoin näkyy myös TE-keskuksissa teknologia-asiantuntijoiden lisäyksenä.

– KTM:n resurssit ovat rajallisia, emmekä hae mitään julistuksia, vaan keinoja ja esimerkkejä alueiden kehittämiseen. Teknologisen osaamisen kehittäminen on yksi mahdollisuus piristää syrjäseutujen elinkeinoelämää, sanoo teollisuusneuvos Paula Nybergh Kauppa- ja teollisuusministeriöstä.

Kokemusten perusteella teknologia-asiantuntijoilla on suuri vaikutus kun aktivoidaan alueiden yrityksiä hyödyntämään t&k–rahoitusta. Tänä vuonna on aloittanut kymmenen uutta teknologia-asiantuntijaa. Nyt käydään keskustelua, siitä mihin keskuksiin neljä uutta asiantuntijaa sijoitetaan ensi vuonna. Uudellemaalle ei asiantuntijaa kuitenkaan tule, sillä alueella toimii jo Tekes-keskus, Nybergh kertoo.

Asiakkaat tyytyväisiä

TE-keskusten asiakkaat näyttävät olevan tyytyväisiä keskusten tarjoamiin palveluihin. Lokakuussa julkistettiin TE-keskusten laatututkimus, johon vastasi 11 000 asiakasta. Tuloksia hyödynnetään palvelujen kehittämisessä.

– Asiakkaat ovat keskimäärin varsin tyytyväisiä saamansa palvelun laatuun, kertoo projektijohtaja Risto Rautkoski Pirkanmaan TE-keskuksesta.

Rautkoski myöntää että keskusten välillä oli eroja. Silti kouluarvosanoilla mitaten asiakkaat antoivat TE-keskuksille keskiarvoksi 8,06.

Christina Karlsson