Eläkeikä muuttuu joustavaksi ja työeläkettä alkaa kertyä jo 18-vuotiaana tehdyistä töistä sekä ansioturvalle pääsy helpottuu. Näin on sovittu sosiaalipaketissa, josta työmarkkinajärjestöt pääsivät yhteisymmärrykseen marraskuun puolivälissä. Uuteen eläkejärjestelmään Suomessa siirrytään asteittain vuoteen 2011 mennessä. Työttömyysturvaa koskevista uudistuksista pääosa tulee voimaan vuonna 2003.

Uudistusten tavoitteena on saada suomalaiset viihtymään työssä muutaman vuoden nykyistä pitempään. Vuodesta 2005 lähtien eläkkeelle voi jäädä 62—68-vuotiaana. Porkkanana tarjotaan sitä parempaa eläkettä, mitä pitempään jaksaa puurtaa.

Nuorille hyvä uutinen on, että työeläkettä kertyy vuodesta 2005 lähtien jo 18-vuotiaana tehdyistä töistä. Ennen tätä tehdyistä työsuhteista ei jatkossa peritä eläkemaksua.

Jatkoselvittelyyn jäi, mitkä palkattomat jaksot nykyisten lisäksi kerryttävät työeläkettä. Pohdittavana on erityisesti kotihoidontuella vietetty aika ja Akavan vaatimuksesta loppututkintojen suorittamisaika. Jo nyt sovittiin, että mahdollisten uusien palkattomien jaksojen eläkekustannukset eivät mene työmarkkinaosapuolten pussista.

Laskentamallista kompromissi

Neuvottelut lähes tyssäsivät kiistaan työeläkkeiden laskentamallin uudistamisesta. Ratkaisu löydettiin kompromissista, jossa SAK:n, työnantajien ja eläkeasiantuntijoiden ajama malli koko työhistorian perusteella laskettavasta eläkepalkasta otetaan käyttöön vuonna 2005, mutta rinnalla kuljetetaan nykyistä mallia, jossa eläke lasketaan jokaisen työsuhteen viimeisen kymmenen vuoden perusteella. Sopimukseen kirjattiin, että viimeistään vuonna 2008 päätetään, millä mallilla jatketaan vuonna 2011. Jo nyt sovittiin, että uudessa laskentamallissa työsuhteiden määrä ei saa vaikuttaa eläkkeen suuruuteen.

SAK ajoi neuvotteluissa eläkkeiden rahastointiasteen maltillista nostamista jo lähivuosina, jotta myöhemmin vältyttäisiin rajulta nostolta. Työnantajat eivät tähän olleet suostuvaisia. Sovittua kuitenkin saatiin, että eläkemaksun nousupaineen tasaamiseksi selvitetään mahdollisuuksia lisätä vuoden 2003 alusta määräajaksi vanhuuseläkkeiden rahastointia.

Varhaiseläkkeisiin muutoksia

Siirtyminen joustavaan eläkeikään tuo muutoksia varhaiseläkkeisiin. Osa-aikaeläkkeen ikäraja nousee vuoden 2003 alusta 58-vuoteen. Jatkossa osa-aikaeläke kerryttää vanhuuseläkettä puolta vähemmän kuin nykyään.

Kova vääntö neuvotteluissa käytiin työttömyyseläkkeen kohtalosta. Lopputuloksena on, että nykyinen työttömyyseläkeputki lopetetaan, mutta tilalle tulee uusi järjestelmä, jonka avulla turvataan ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien toimeentulo. Nykyinen putki suojaa vielä suuret ikäluokat, se säilyy vuonna 1949 ja sitä aiemmin syntyneillä. Vuonna 1950 ja sen jälkeen syntyneet voivat saada ansioturvaan lisäpäiviä. Eläkkeelle he voivat jäädä oman valintansa mukaan 62—65-vuotiaana.

Muutoksia on luvassa myös työkyvyttömyyseläkkeeseen. Yksilöllinen varhaiseläke lopetetaan, mutta samalla helpotetaan yli 60-vuotiaiden mahdollisuuksia päästä työkyvyttömyyseläkkeelle.

Ansioturvalle pääsy helpottuu

SAK:ssa ollaan erityisen tyytyväisiä sosiaalipaketin sisältämiin työttömyysturvan uudistuksiin, jotka helpottavat ansioturvalle pääsyä. Ansiosidonnaiselta päivärahalta pudonneet voivat jatkossa palata takaisin ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle kahdeksan kuukauden työskentelyn jälkeen. Lisäksi aika, jolta 10 kuukauden työssäolon voi kerätä, jotta ensimmäistä kertaa pääsee ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin, pitenee neljällä kuukaudella 28 kuukauteen.

Ansioturvalle pääsyä helpottaa myös jo ensi vuonna voimaan tuleva yhdistelmätuen uudistus. Jatkossa yhdistelmätuella työskentelyajasta puolet kartuttaa takaisin ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle palaamiseksi tarvittavaa työssäoloaikaa. Lyhytaikaisten töiden vastaanottoon kannustetaan sovitellun päivärahan ehtojen muutoksella. Jatkossa yli kaksi viikkoa kestävä kokoaikainen työ ei leikkaa työttömyyspäivärahaa.

Työttömille lisää rahaa

Neuvotteluissa SAK onnistui torjumaan ehdotukset työttömyysturvan porrastamisesta. Ansiosidonnaisen päivärahan 130 päivälle on sen sijaan luvassa korotus, kun eroraha siirretään osaksi työttömyysturvaa. Tämän myötä päiväraha nousee yli 20 vuotta työskennelleillä ja tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotuilla työntekijöillä keskimäärin 30 mk päivässä.

Työttömille on luvassa lisää rahaa jo ensi vuonna, kun maksuun tulee tupossa sovittu työttömyysturvan ansio-osan korotus ja kaikkiin työttömyyspäivärahoihin taso- ja indeksikorotus. Hallitus asetti tasokorotuksen ehdoksi sen, että sosiaalipaketista syntyy neuvottelutulos.