SAK:n valtuutetut vaativat elvytystä, irtisanomissuojan parantamista ja työssä jaksamiseen satsaamista. Ensimmäistä kertaa kokoontuneen valtuuston puhemylly ei pyörinyt tavanomaiseen tahtiin ehkä siksi, koska mitään suurta kiistakysymystä ei ole ilmassa ja sopimuksetkin puhuttavat vasta ensi keväänä ja syksynä. Melkein puolet puheenvuoron käyttäjistä oli uusia valtuutettuja.

Sähköliiton Antti Nieminen muistutti myrskyjen osoittaneen, että sähköyhtiöiden voitontavoittelu on mennyt liian pitkälle. Kymmenessä vuodessa yhtiöt ovat vähentäneet neljänneksen ammattimiehiään. Rakennusliiton Jouni Kormu myös korosti, että sähkön saanti on nykyaikaisessa yhteiskunnassa turvattava.

Metallin Jukka Kärnä muistutti, että todellisen eläköitymisiän nostaminen vaatii myös työnantajien panostuksia työkyvyn ja jaksamisen ylläpitoon.

– Kolmen tupon ajan olemme kerryttäneet puskureita, joten nyt on yritysten aika toteuttaa koulutusprojekteja irtisanomisten sijaan, hän korosti.

Metallin Esko Mononen muistutti, etteivät eläkepäätökset vaan satsauksen työolosuhteisiin ja kuntoutukseen nostavat parhaiten eläkkeelle jäämisen ikää. Tälläkin hetkellä saa suurennuslasilla etsiä kuuskymppistä metallimiestä työpaikoilta.

SEL:n Eija Selander valitteli osa-aikaeläkkeen etujen heikennystä ja ikärajan nostoa. Jatkossa se ei ole enää pienipalkkaisen vaihtoehto. Myös eläkkeen lisäprosentit hän arvioi olevan raskasta työtä tekevien SAK:laisten ulottumattomissa, koska juuri kukaan ikänsä raatanut ei juuri voi eläköitymisikäänsä nostaa.

Irtisanomissuojassa parantamisen varaa

PAMin Birgit Tähtinen halusi kiinnittää huomion irtisanomissuojaan. Jos nyt taas yritykset lähtevät herkästi irtisanomaan työntekijöitään, niin miten he jatkossa kuvittelevat voivansa kilpailla ammattitaitoisesta työvoimasta. Nuoretkin arvostavat pysyvää ja turvallista työsuhdetta.

Puu- ja erityisalojen Esko Kosonen toteaa, että jos nyt herkästi ollaan irtisanomisilla korjaamassa taseita, niin tästä voidaan oppia vain, että koulutuspuheet olivat vain sanahelinää.

– Meidän on saatava käyttöön monista maista tuttu irtisanomisraha. Ei irtisanominen saa liian helppoa olla, Kosonen muistutti.

Puu- ja erityisalojen liiton Reijo Lehtinen vaati tekemään Vuotoksen altaan rakentamispäätöksen. Näin poistuisi alueen asukkaiden epävarmuus. Lisäksi hänen mukaansa energiaa tarvitaan.

KTV:läisen Pauli Korhosen mukaan kunnatkin joutuvat kohta harmaalle alueelle, koska valtio vaatii niitä tuottamaan palveluita, mitta ei vastaavasti anna kunnille pelimerkkejä.

Viestintäalan ammattiliiton Reijo Korhosta korpesi se, etteivät pomot ole toteuttaneet palkankorotusmalttia, vaan syyllistyneet ylisuurilla korotuksilla suorastaan rosvoukseen. Ja miten me tämä kyetään uskottavasti selittämään työpaikoilla?

VAL:n Hannu Viherpuro totesi kilpailuttamisen olevan hyvä renki mutta huono isäntä. Kokonaiskustannuksissa ei aina säästetä. Elämän alkaa olla pelkkiä kilpailuttamispätkiä ja loppuun saakka kilpailutettu ala ei kehity.

AKT:n Esko Jokikokko muistutti, että äänestysinto ja luottamus politiikkaan on laskenut, mutta ay-liikkeeseen vielä luotetaan. Hän kehottikin työväestöä palaamaan juurilleen.

– Häkää pönttöön ja askelta on tihennettävä, vaati Jokikokko.

Kemianliiton Kari Jäppinen kehotti valtiota säilyttämään omistuksensa ja vastaamaan omistajapolitiikasta.

Nuoret mukaan

PAMin Johanna Rajala muistutti, että työn ja perheen yhteensovittaminen on äärimmäisen vaikeaa pätkittyvien töiden lisääntyessä. Tämä vaikeuttaa hänen mukaansa myös nuorten osallistumista ay-toimintaan.

Merivartioliiton Seppo Seppelin taas valitti humanistisen perinteen kadonneen ja teknisten arvojen nousseen pintaan.

– Työuupumus ajaa ahtaalle ja enää harva saavuttaa lakisääteisen eläkeiän. Mikä saa meidät raatamaan. Eikö kohtuullisuus kuulu luterilaiseen työn etiikkaankin, hän kysyi.

PAMin Jaana Matilainen oli huolissaan ay-liikkeen tulevaisuudesta. Hän toivoi pehmeää sukupolvenvaihdosta, jotta tiedon ja kokemusten siirto onnistuisi mahdollisimman hyvin.

Sari Helminen Metalliliitosta valitti, että hinnat liukuvat ennen euroa. Hintoja pyöristetään niin, että siinä on unohdettu senttien olemassaolo. Palkkoja ei kuitenkaan pyöristetä seuraaviin euroihin.

Seppo Seppälä PAMista halusi kiinnittää huomion asuntorakentamiseen. Vuokra-asuntotuotanto on kuihtunut.

– On se kummallista, että autokauppiaat tarjoavat huomattavasti halvempia korkoja kuin mitä on tarjolla asuntolainoihin. Kyllä matalapalkkaisellekin on turvattava kohtuullinen asumistaso ja hinta, Seppälä vaatii.

Monica Ahlfors KTV:stä muistutti, että "ihmisen puolella" tarkoittaa nimenomaan palveluja, joilla viime vuosina on turvattu yhteiskuntarauhaa. Pitää muistaa että työttömyysnumeroiden takana on kasvoja, onnettomia ihmisiä, joille palvelut ovat tärkeitä. Saman liiton Heikki Alanoja totesi, että tärkeä konsti julkisten palvelujen turvaamiseen on verojen rakastaminen. Hän myös kehotti jokaista valtuutettua ottamaan työpaikoillaan nuoret mukaan. – Minutkin melkein raahattiin.

  Postiliiton mielestä työnantajien, jotka käyttävät epätyyppisiä työsuhteita, pitää maksaa niistä korotettuja sotu-maksuja. Liitto oli tehnyt asiasta aloitteen valtuustolle, joka oli sen kanssa samaa mieltä.

Aloitetta perusteltiin sillä, että työnantajamaksujen alennuksilla 1990-luvulla ei ole ollut mainittavaa työllistävää vaikutusta. Pikemminkin sotu-velvoitteita on kierretty lisäämällä epätyyppisiä töitä. Liitto haluaa työnantajamaksuihin sellaisen järjestelmän, joka suosii vakinaisia täyspäiväisiä työsuhteita.

Pätkätöissä työskenteli liiton mukaan viime heinäkuussa jo yli 600 000 ihmistä, eli useampi kuin joka neljäs palkollinen. Viime vuonna uusista työsuhteista vain kolmannes solmittiin jatkuviksi ja kokoaikaisiksi.

Yritysten sova-maksut pidettiin koko 90-luvun noin neljänneksessä maksetuista palkoista. Sen sijaan työntekijöille 1993 tulleet tel- ja työttömyysvakuutusmaksu ovat lisänneet heidän sova-osuuttaan pahimmillaan yli kuusi prosenttiyksikköä.

Valtion ensi vuoden budjetissa hallitus alentaisi työnantajien sova-maksuja edelleen roimasti. Pelkästään yksityisten firmojen kela-maksu alenisi yhteensä noin miljardilla markalla. Pienet, yhteensä 0,4 pros. niistot luvataan myös palkollisten tel- ja työttömyysvakuutusmaksuihin.

Virkasuhteiset lainsuojattomia

KTV ja VTY haluavat aloitteessaan parantaa virkasuhteisten suojan liikkeen luovutustilanteissa työsopimuslain tasolle. Nyt viroissa tällaista lainsuojaa ei ole eikä virkamiehiin sovelleta esim. EU:n liikkeenluovutusdirektiiviä.

Myös kuljetusliittojen mielestä työntekijöiden suojaa kilpailuttamisessa on edelleen parannettava ja päästävä siihen, että työntekijät siirtyvät vanhoina työntekijöinä tarjouskilpailun voittaneen yrityksen palvelukseen.

Puuliiton mukaan uusi työsopimuslaki jäi torsoksi irtisanomismääräysten kohdalta. Koska työnantajat voivat käyttää taloudellista ja tuotannollista is-perustetta muita vaihtoehtoja juurikaan miettimättä, olisi tämä porsaanreikä tukittava tuntuvalla, erorahajärjestelmästä erillisellä irtisanomissakolla, liitto esittää.

Palveluiden PAM kiinnittää huomiota alan palkansaajien työturvallisuuteen. Liiton mielestä työnantajia ei kiinnosta turvallisuuden inhimillinen puoli, vaan lähes pelkästään taloudellinen.