 Suomalaisia
ay-mielenosoitukseen
UNICElle uusi pääsihteeri
Ei kaikilla eurotietoa
Eurotietoa saksalaisille
Kohti eurooppalaisia työmarkkinoita
SAK tukee maantiekuljetusten
siirtymäaikaa
Kaupunkiliikenne kuntien hanskassa
Palvelujen liberalisointi epäilyttävää
Suomalaisia ay-mielenosoitukseen
 EAY järjestään Brysselissä 13.12. EU:n huippukokouksen alla
suurmielenosoituksen. Eurooppa olemme me –teemalla eurooppalainen ay-liike vaatii
työtä ja kunnon työpaikkoja. Mielenosoitukseen odotetaan 75 000 ammattiyhdistysaktiivia
kaikkialta Euroopasta. Kolmisenkymmentä suomalaista matkustaa ay-liikkeen
mielenosoitukseen.
UNICElle
uusi pääsihteeri
Työnantajien UNICEn pääsihteerinä aloittaa
vuoden alussa Philippe de Buck van Overstraeten. Hän on työskennellyt suurimman
belgialaisen teollisuustyönantajaliiton Agorian toimitusjohtajana.
Ei
kaikilla eurotietoa
Euromaiden keskusjärjestöjen nettisivujen nopea
surffailu tuo tuloksena sivuja, joissa on runsaasti eurotietoa palkansaajille, mutta
kaikilta sivuilta ei löytynyt informaatiopaketteja. Kuitenkin lähes jokaisen järjestön
sivuilta saattoi löytää jonkin euroon liittyvän jutun.
Esimerkiksi Hollannin FNV:n sivuilla on kysymyksiä eurosta –palsta sekä
tietoja aiheesta euro ja palkat. Ranskan CFDT:n sivuilta löytyy runsaasti euroon
liittyviä juuttuja. Lisäksi siellä on perustietoa frangien vaihtamisesta euroiksi.
Eurotietoa
saksalaisille
Saksan IG-Metallin nettisivuilta löytyy
jäsenille eurotietoa otsikolla  urojunaa menee. Siellä kerrotaan tiiviisti, mitä tavallisen
palkansaajan tulee tietää hinnoista, palkoista, vuokrista, eläkkeistä, veroista jne.
Samoihin asioihin voi paneutua myös keskusjärjestö DGB:n sivuilla, joista
löytyy lisäksi linkki neuvon kysyjille. Naapurin Itävallan keskusjärjestö ÖGB
tarjoaa myös eurovihjeitä ja –neuvoja.
Kohti
eurooppalaisia työmarkkinoita
EU-parlamentti hyväksyi muutoksitta Mauro
Nobilian mietinnön uusista eurooppalaisista työmarkkinoista. Mietinnössä pyydetään
komissiota esittämään ennen keväällä 2002 pidettävää Eurooppa-neuvoston kokousta
toimintasuunnitelman liikkuvuuden edistämiseksi sekä siihen liittyen tutkintojen ja
ammatillisen pätevyyden vastavuoroista tunnustamista ja sosiaaliturvaoikeuksien
siirtämistä koskevat tarpeelliset lakiehdotukset.
Komissiota pyydetään lisäksi laatimaan pikaisesti perusteellinen laadullinen
tutkimus työntekijöiden maahanmuuton merkittävän lisääntymisen seurauksena
työmarkkinoille aiheutuvista mahdollisista häiriöistä.
SAK
tukee maantiekuljetusten siirtymäaikaa
Euroopan
komissio ehdottaa siirtymäaikoja hakijamaiden pääsylle nykyisten EU-maiden
kansallisille kuljetusmarkkinoille. Komission mukaan suuret kustannuserot voisivat
merkittävällä tavalla vahingoittaa nykyisiä jäsenvaltioita, jos maantiekuljetusten
markkinat yhtäkkisesti avattaisiin.
SAK pitää komission ehdotusta
perusteltuna. EU-ministerivaliokunnan tulee hyväksyä komission neuvottelukantaa tukeva
linjaus Suomen kannaksi. Myös nykyisten jäsenmaiden osalta kansalliset
maantiekuljetukset vapautettiin asteittain ja kokonaisuudessaan vasta vuonna 1998.
Kaupunkiliikenne
kuntien hanskassa
Euroopan parlamentti äänesti mietinnöstä
henkilöliikenteeseen liittyvistä julkisista palveluista. Parlamentin hyväksymän kannan
mukaan kunnat saavat itse määritellä, halutaanko kaupunkiliikenne kilpailuttaa vai
toteuttaa omana toimintana.
Europarlamentaarikko Riitta Myllerin mukaan on voitava tapauskohtaisesti pohtia,
onko kilpailuttaminen oikea keino lisätä kustannustehokkuutta sekä tehostaa ja parantaa
palveluja.
Palvelujen
liberalisointi epäilyttävää
Kunta-alan
ammattiliiton KTV:n toimialajohtajan Heikki Kehälinnan mukaan Euroopan unionin komissio
haluaa edelleen jatkaa yleishyödyllisten palvelujen liberalisointia. Asia on parhaillaan
esillä EU:n parlamentissa ja komissio on tuomassa asian myös Laekenin huippukokoukselle
joulukuussa.
Ammattiyhdistysliike on korostanut, että hyvinvointiyhteiskunnassa on valittava
tasapaino julkisten palvelujen ja markkinamekanismin tai kilpailuttamisen välillä.
Tällä hetkellä asia ei ole näin, vaan EU haluaa tuoda markkinamekanismin ja
kilpailuttamisen mahdollisimman laajasti – myös hyvin toimiviin julkisiin
palveluihin.
KTV ei yhdy näkemykseen, että julkisten palvelujen laatu ja tehokkauus paranisivat
kilpailuttamisella. Esimerkiksi Englannin rautatiet, sairaalat ja vesipalvelut osoittavat,
ettei yksityistäminen ole tie parempaan. Kotimaasta esimerkkejä on Karjaan
terveyspalveluista.
Aino Pietarinen
Palkkatyöläinen
10.12.2001 nro 10/01 |
