vane.jpg (302 bytes)

tee.jpg (2675 bytes)

euro.gif (6173 bytes)Nopeasti hanskassa

mine1.jpg (716 bytes)  SAK:n nettisivuilla on ollut kysely euroon tottumiseen vievästä ajasta. 26 prosenttia arvioi tottuvansa euroon heti vuoden alusta ja 55 prosenttia arvelee euroon tottumisen vievän muutaman viikon. Vain 19 prosentin mielestä euroon tottuminen voi viedä vuodenkin.

59 % EU-kansalaisista kannattaa euroa

mine1.jpg (716 bytes)  Keväällä kysellyn Eurobarometrin mukaan jäsenyyttä pitää hyvänä asiana 48 prosenttia EU:n jäsenmaiden kansalaisista, mutta eurolle tulensa antaa jo 59 prosenttia. Korkeinta jäsenyyden kannatus on Luxemburgissa ja Irlannissa, joissa 72 prosenttia pitää jäsenyyttä hyvänä asiana. Alhaisin kannatus on Englannissa (29 %) ja hänniltä löytyvät myös Ruotsi (33 %) ja Suomi (36 %).

Kansalaisten tuki yhteiselle valuutalle on kuitenkin huomattavasti vankempaa. Italiassa euroa kannattaa 83 prosenttia ja heti perässä tulee Luxemburg 81 prosentilla. Suomalaisista tulee euroa 49 %. Euron kannattajinakin perää pitävät Englanti (25 %) ja Ruotsi (29 %).

Euron kannatus on lisääntynyt edellisestä kyselystä kaikissa jäsenmaissa, kun taas jäsenyyttä hyvänä asiana pitävien osuus on laskenut.

Euroepäilijät SAK:laisiaalkuun

mine1.jpg (716 bytes)  SAK:n jäsenkyselyn tulokset näyttävät huomattavasti mustemmilta kuin Eurobarometrin tulokset, vaikka niitä ei voikaan vertailla keskenään erilasten kysymyksen asettelujen vuoksi. Jäsenkyselyn mukaan EU-jäsenyyteen tyytyväisiä oli noin 15 prosenttia SAK:laisista, vastaavasti tyytymättömiä oli 43 prosenttia.

Myös markasta luopumiseen SAK:laiset suhtautuvat epäluuloisesti. Vain 17 % suhteutuu euroon myönteisesti ja peräti 56 % kielteisesti. Työssä olevat suhteutuvat työttömiä ja muuten työstä poissa olevien myönteisemmin.

Euro taipuu ja kirjoitetaan pienelläalkuun

mine1.jpg (716 bytes)  Euro taipuu kuten muutkin sanat (yksi euro, kaksi euroa) ja se kirjoitetaan pienellä kuten muutkin rahat (markka, kruunu, frangi). Euron pääasiallinen lyhenne on eurome.gif (61 bytes), mutta jos merkkiä ei vielä löydy tietokoneesta voi euron merkkinä käyttää e. Valuuttakoodia EUR käytetään lähinnä kansainvälisen rahaliikenteen yhteydessä. Euron merkki on uusissa näppäimistöissä. Jos sitä ei näy, niin voit kokeilla painaa yhtäaikaa näppäinyhdistelmää Alt Ctrl e tai Alt Ctrl 5. Seteleistä löydät sanan euro, joka ei ole taipunut.

Euron sadasosa on suomeksi sentti, mutta kolikoissa lukee euro cent. Suomenkielinen lyhenne on snt, jonka rinnalla voi käyttää myös lyhennettä c.

Hinnat kielitoimisto suosittelee merkittäväksi esim. 2,50 eurome.gif (61 bytes), 2,50 euroa. Euron tunnus merkitään numeroiden jälkeen ja tunnukseen liitetään sijamuotopäätteet entiseen tapaan eli 3 eurome.gif (61 bytes):n hinta nousi 3,50 eurome.gif (61 bytes):oon (3 e:n hinta nousi 3,50 e:oon). Tosin tekstissä on usein järkevää kirjoittaa koko sana, koska euron lyhenne ei juuri lyhennä tekstiä.

Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että suomen kielessä desimaalit erottaa pilkku (3,50 eurome.gif (61 bytes)).

http://www.kotus.fi/huolto/kielitoimisto/

Palkkatyöläinen 10.12.2001 nro 10/01

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullealkuun

ne339999.gif (51 bytes)