Leif Holmberg pudistelee päätään.
Häntä hirvittävät vuoden ensimmäiset ajovuorot.
– Pari ensimmäistä viikkoa tulevat olemaan enemmän tai vähemmän kaaosmaiset,
mies veikkaa.
Leif Holmberg on ajanut bussia Helsingin kaupungin liikennelaitoksen palveluksessa jo
kymmenen vuotta. Viime vuodet hän on ajanut Itä-Helsinkia kiertävillä reiteillä.
HKL:llä kuten muissakin joukkoliikennevälineissä rahastus hoidetaan tammi- ja
helmikuun siirtymäkauden kahdella valuutalla. Se tarkoittaa, että kuljettajilla on kaksi
kassaa, joista toisessa on markkoja ja toisessa euroja. Matkustaja päättää, kummalla
valuutalla maksaa. Sekavaluutta ei kelpaa, vaan matka on maksettava joko euroissa tai
markoissa. Vaihtorahana käytetään euroja.
– On aivan selvää, että rahastukseen kuluu enemmän aikaa. Ongelma on, että
ylimääräistä aikaa ei kerta kaikkiaan ole, Holmberg tuskailee.
Hänen mukaansa kuskit odottavat vuodenvaihdetta pelonsekaisin tuntein. Moni pitää
mieluusti mahdolliset vapaat vuoden alussa.
Holmbergin mukaan aikataulut on vedetty niin kireäksi, että lisäaika uhkaa mennä
kuljettajien elpymistauoista.
– Eli työntekijät joustavat taas kerran.
Ratikoissa ei myydä lippuja
Helsingin raitiovaunuissa ei tammi- ja helmikuussa myydä kertalippuja lainkaan. Leif
Holmbergin mielestä näin pitäisi toimia myös busseissa, vaikka hän myöntääkin,
että asiakkaiden kannalta moinen olisi huono ratkaisu.
Myyntikatkoa perustellaan sillä, että ratikoissa kertalippuja myydään neljä kertaa
enemmän kuin busseissa. Raitiolinjat myös ruuhkautuvat heti, jos yhden raitiovaunun
kulku hidastuu.
Korvikkeeksi matkustajille tarjotaan vuoden alusta mahdollisuutta ostaa kertalippu
kännykällä. Leif Holmberg suhtautuu ratkaisun toimivuuteen epäilevästi.
– Toivotaan, että homma toimii ja ikäviltä tilanteilta vältytään, hän
hymähtää.
Holmberg sanoo, että kuljettajilta on tiukkojen aikataulujen myötä jo viety
mahdollisuus hyvään asiakaspalveluun.
– Täytyy vain toivoa, että markat vaihtuvat euroiksi mahdollisimman nopeasti ja
malttia löytyy niin kuskeilta kuin asiakkailta.
Leif Holmberg korostaa, että kahden valuutan käsittely vaatii kuljettajilta
huolellisuutta ja tarkkuutta. Mahdolliset virheet kuski joutuu pulittamaan omasta
pussistaan.
Uusi järjestelmä sotkee
Euroon liittyvää koulutusta kuljettajat eivät juuri ole saaneet, mutta luvassa on
ohjekirjanen jokaiselle kuskille. Lippukassat, joille kuljettajat tilittävät kassansa,
on koulutettu neuvomaan ongelmatilanteissa.
Eurojen tulon yhteydessä HKL ottaa käyttöön tietokonepohjaisen lippujärjestelmän,
ajan myötä pahviset matkakortit jäävät kokonaan pois käytöstä. Leif Holmberg
pelkää, että lisäongelmia tulee uudesta järjestelmästä ja saman aikaisesta
perinteisen pahvikorttijärjestelmän alasajosta.
– Tietokonejärjestelmä hyväksyy vain eurot. Jos pahvikortit, joita ei ensi
vuonna enää kovin paljon oteta reiteille mukaan, loppuvat, matkustajien on pakko maksaa
euroissa. Jos tietokonejärjestelmä sitten sattuu menemään jumiin, mikä on
järjestelmää käyttöönotettaessa varsin mahdollista, matkustajia ei voida rahastaa
lainkaan, Holmberg selvittää.
Tällaisessa tilanteessa kertalipulla matkustavilta ei kuitenkaan evätä pääsyä
bussiin, vaan luvassa on Leif Holmbergin mukaan ilmainen matka.
Pirjo Pajunen
Joukkoliikenteen
harjoittajilla on liikenneministeriön kanssa yhteinen eurotyöryhmä, joka on laatinut
euroon siirtymisestä joukkoliikennettä koskevat ohjeet. Mukana työryhmässä ovat mm
Matkahuolto ja VR. Lähtökohtana on, että kaikissa kulkuvälineissä toimitaan tammi- ja
helmikuun siirtymäkaudella yhdenmukaisesti.
Matkustaja voi maksaa matkansa joko euroissa tai markoissa, mutta sekavaluutalla lippua
ei suositella ostettavaksi. Matkustajia suositellaan käyttämään tasarahaa ja
välttämään suuria seteleitä. Kalliimpia lippuja ostettaessa suositellaan korttien
käyttöä maksuvälineenä. Joukkoliikenteen harjoittajien harras toive on, että
mahdollisimman moni hankkisi matkalippunsa etukäteen.
Lippuautomaatit vaihdetaan tammi—helmikuun aikana pelkästään euroilla
toimiviksi. Ainakin Helsingissä tavoitteena on asteittainen muutos siten, että isommilla
asemilla, joissa on useita automaatteja, ainakin yksi säilyy markoilla toimivana
helmikuun loppuun asti.