vane.jpg (302 bytes)

tee.jpg (2675 bytes)

Määräaikaisella koko potti
jää pienemmäksi

vi-ne-pi.gif (120 bytes)  Määräaikaisista työsuhteista on tullut Suomessa pysyvä ilmiö. Työnantajille määräaikaisten käyttö tuo säästöjä ja joustoja, työntekijälle epävarmuutta ja toimeentulo-ongelmia.

Suomessa on yli 330 000 määräaikaisissa töissä olevaa ihmistä. Kolmannes heistä on kuntien palveluksessa etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon ja opetuksen parissa. Kuntien palkansaajista noin neljännes on palkattu määräajaksi. Vuonna 2000 terveydenhuoltoalalla Erikoistutkija Merja Kauhanen. Foto: HELI SAARELAyli puolet työvoimatutkimuksen vastaajista ilmoitti tekevänsä sijaisuuksia, sosiaalialalla 40 pros. ja opetustehtävissä 30 pros.

Määräaikainen työntekijä on tyypillisesti nuori ja nainen. Nuorista alle 25-vuotiaista lähes puolet tekee työtä määräaikaisessa työsuhteessa. Mukana ovat myös ansiotöitä tekevät opiskelijat ja myös heidän kesätyönsä.

– Määräaikainen työsuhde on tietenkin myös luonteva tapa nuorille siirtyä työelämään, sanoo erikoistutkija Merja Kauhanen Palkansaajien tutkimuslaitoksesta. Hän sai vuoden alussa valmiiksi tutkimuksen määräaikaisista työsuhteista ja niihin liittyvistä toimeentuloriskeistä.

t-luvut-osuudet.gif (9947 bytes)Mutta määräaikaisuudesta voikin etenkin naisilla tulla pitkäaikainen ilmiö.

Naisten työt tilapäisiä?

– Miesten kohdalla määräaikaisessa työssä olevien osuus putoaa selvästi 30 ikävuoden jälkeen. Mutta naisilla se pysyy selvästi keskimääräistä korkeampana, kaksi kertaa suurempana kuin miesten määräaikaisuus, kertoo Kauhanen.

Osin tätä selittää se, että naiset ovat usein tuuraamassa esim. äitiys-, vanhempain- tai hoitovapaalla olevia. Ja niistä aiheutuvien kustannusten pelko taas estää työnantajia ottamasta nuoria naisia vakinaisiin töihin.

Vahva tekijä on myös se, että määräaikaisuudet ovat keskittyneet naisvaltaiselle julkiselle sektorille.

Julkisen sektorin toimintalinja selittää myös sitä, että määräaikaisuudet kasautuvat keskiasteen, mutta myös korkeakoulututkinnon suorittaneille. Heillä tosin on paremmat mahdollisuudet saada uusia määräaikaisuuksia tai myös vakitöitä, kun taas pelkän peruskoulutuksen varassa olevat määräaikaiset liukuvat helpommin työttömyyteen määräaikaisista työsuhteista.

Määräajassa ei edetä uralla

Julkisella sektorilla määräaikaisten palkat ovat lähempänä vakinaisen väen palkkoja kuin yksityisellä sektorilla. Mutta kokonaisansiot jäävät pienemmiksi, jos töitä ei ole koko ajaksi. Eikä palveluvuosilisätkään kartu väliaikoina. Esim. opetusalalla kokonaispalkasta 17 pros. muodostuu niistä.

Yksityisellä sektorilla sen sijaan määräaikaisten ansiot jäävät selkeämmin vakinaisia pienemmiksi.

– Tässä pitäisi tutkia tarkemmin johtuuko se henkilöiden ominaisuuksista vai työtehtävien eroista, sanoo Kauhanen, mutta epäilee jälkimmäistä syytä

– Mutta määräaikaiset voivat myös jäädä paitsi sellaisista etuuksista, jotka liittyvät työsuhteen kestoon.

Määräaikaisuuden vaikutusta palkkakehitykseen ja työuraan ei ole Suomessa juuri tutkittu. Mutta voisi olettaa, että määräaikaiset eivät ole kovin vahvoilla työnarviointiinkaan perustuvissa palkkausjärjestelmissä eikä niissä kovin helposti edetä työurallakaan.

Ansiotasoa alentaa myös se, että määräaikaisiin töihin liittyy normaalia useammin myös se, että työ on osa-aikaista.

Sosiaaliturva jää heikommaksi

Viime vuosikymmenen lopulla määräaikaisten työntekijöiden asemaa parannettiin mm. vuosiloman, eläketurvan, sairausajan palkan ja työeläkkeen kertymisen osalta. Mutta työsuhteiden katkonaisuudesta ja alemmasta ansiotasosta on suorat yhteydet työttömyys- ja sosiaaliturvaan.

Suurin riski määräaikaiselle työntekijälle toimeentulon kannalta on työttömäksi jääminen määräaikaisen työsuhteen päätyttyä. Työttömäksi jäädessä merkitystä on myös sillä, saadaanko ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan edellytyksenä on, että kuuluu työttömyyskassaan ja työssäoloehto täyttyy. Ehtojen täyttämisessä on ollut ongelmia, jolloin joudutaan tyytymään tarveharkintaiseen työmarkkinatukeen ja turvautumaan usein myös toimeentulotukeen.

Vaikka ansiosidonnaisen turvan piiriin pääsisikin, merkitystä on sillä, miten vakiintunut ansiotaso määritellään, kun välissä on ollut palkattomia jaksoja. Samanlaiset ongelmat jatkuvat esim. eläketurvan, äitiys- ja sairauspäivärahojen kanssa. Jos määräaikainen nyt uskaltaa sairastaa.

Yhteenlaskien koko potti jää määräaikaisella pienemmäksi.

Heikki Lehtinen

Palkkatyöläinen 2.4.2003 nro 3/03

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullealkuun

ne339999.gif (51 bytes)