Onko esimiehellä oikeus tarkistaa alaisensa julkisuuteen antama haastattelu, Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja,
professori Olli Mäenpää?
– Lähtökohta on, että jokaisella on oma, yksilöllinen sananvapaus, eikä esimiehellä ole mitään luonnostaan kuuluvaa oikeutta tarkistaa toisen ihmisen sanomisia.

Joissakin pörssiyhtiöissä on julkisuussääntöjä, joiden mukaan lausuntoja ylipäätään saavat antaa vain tietyt henkilöt. Voiko pörssiyhtiö tukkia työntekijöidensä suut?
– Pörssiyhtiö ja muukin yhtiö voi edellyttää yhtiötä koskevista asioista tiedotettaessa, että se on jonkun tai joidenkin tehtävä. Sama koskee julkista hallintoa, eikä siihen ole huomauttamista.
– Jos journalisti haluaa kysyä jonkun työntekijän mielipidettä asiasta, joka ei liity yhtiön tiedottamiseen, ei siihen ole estettä. Sananvapaus on perusoikeus, ja pörssikurssit tulevat aika kaukana sen jälkeen juridisessa arvojärjestyksessä.

Engelin toimitusjohtaja ohjeisti työntekijöitään siirtämään Eila-elokuvan kommentoinnin itselleen. Jälkeenpäin toimitusjohtaja perui ohjeensa. Olisiko Engelin toimitusjohtajalla ollut pykäläturvaa menettelylleen kieltää ihmisiä lausumasta julkisuudessa yhtiötä käsittelevää elokuvaa?
– Jos työntekijä tietoisesti esittää yritystä vahingoittavia tietoja, esimerkiksi paljastaa liikesalaisuuksia tai paikkansa pitämättömiä tietoja, sen kieltää laki eikä siihen tarvita esimiehen kieltoa. Ei ole kuitenkaan olemassa sellaista pykälää, joka antaisi esimiehelle kielto-oikeuden sinänsä. Työntekijöillä on oikeus esittää mielipiteensä ja kritiikkiäkin myös omasta firmasta. Kysymys on sanomisen rankkuudesta ja paikkansa pitävyydestä.

Voiko haastateltava tarkistusvaiheessa muuttaa kokonaan mielipiteensä ja lausuntonsa?
– Pitää erottaa ns. tavalliset ihmiset ja kokeneet poliitikot. Jos ministeri, ay-johtaja tai yritysjohtaja sanoo haastattelussa olevansa jotain mieltä, sen voi julkistaa, vaikka haastateltava myöhemmin soittaa olevansakin toista mieltä.
– Jos tavallinen ihminen tarkistusvaiheessa haluaa muuttaa työtään tai elämäänsä koskevaa lausuntoa, sen pitäisi olla mahdollista.

Voiko haastattelun julkaisemisen kieltää kokonaan tarkistusvaiheessa?
– Ei voi. Jos on antanut suostumuksen, ei sitä voi peruuttaa. Jos haastattelu on täysin väärä sisällöltään, sen julkaisemisen voi kieltää, mutta ajatus on lähinnä teoreettinen.

Onko tarkistamisen yleistyminen uhka sananvapaudelle?
– Jos tarkistamista käytetään tavalla, että esimerkiksi esimies tai joku muu ulkopuolinen puuttuu juttuun, silloin se on uhka sananvapaudelle. Tarkistaminen toisaalta tukee sananvapautta: on kaikkien etu, että haastattelu on paikkansa pitävä. Journalisti viime kädessä päättää, minkä luonteinen juttu on ja millä tavalla se esitetään.

Onko sananvapaus vaarassa, jos ihmiset eivät työsuhdettaan vaaliessa uskalla kertoa julkisuudessa mielipiteitään?
– Kyllä. Ei työelämää voi leikata sananvapauden ulkopuolelle millään perusteella.

Miten sanavapautta vaalitaan? Julkisen sanan neuvoston tehtäväkö se on?
– Ihmiset itse sitä vaalivat, mutta medialla on myös aika iso vastuu. Mahdollisimman monipuolinen ja aiheen niin vaatiessa myös kriittinen asioiden käsittely on sananvapauden kannalta hyödyllistä. Kun mahdollisimman erilaisten ihmisten mielipiteitä ja näkemyksiä tulee esiin, se on toimivan sananvapauden hyväksi ja eduksi.

Eikö media ole itse aiheuttanut mediapelkoa?
– Yllättävän yleinen näkemys melkein riippumatta ihmisen asemasta ja koulutuksesta on, että media on pelottava toimija, joka voi tuhota uran ja mielivaltaisesti käsitellä ihmisten elämää. Ehkä medialla on peiliin katsomista itsellään, mutta luulisin mielikuvan syntyvän julkkisjournalismista. Julkkis joka lähtee leikkiin, tietää mihin ryhtyy ja suostuu median ehtoihin. Sama ei päde tavallisiin ihmisiin.

Onko Julkisen sanan neuvoston asialistalla paljonkin ns. tavallisia ihmisiä koskevia kanteluita?
– Meidän asioista noin kaksi kolmasosaa on yksilön suojaan liittyviä ja niistä varmaan puolet enemmän tai vähemmän tavallisten ihmisten asioita. JSN:n arkipäivää on tavallisten ihmisten mediakohtelun käsittely.