Palvelualojen työntekijöiden toimeentulon ongelmana ovat paitsi keskimääräistä pienemmät palkat niin myös paljon alalle keskittyvä osa-aikatyö.

PAM tutki palkkaselvityksessään palkkoja viime elokuulta. Silloin koko palkansaajakunnan keskipalkat olivat 2 200 euron tuntumassa kuukaudessa. Kaikkien PAMin alojen keskipalkka oli tällöin 1 555 euroa, mutta osa-aikaisten työntekijöiden kuukausipalkka jäi tällöin 1 070 euroon, mikä on vajaa puolet palkansaajien keskipalkasta. PAMin keskipalkka 1 555 euroa kuukaudessa jää 70 prosenttiin kaikkien palkansaajien kuukausipalkasta.

  EU:n tilastolaitoksen Eurostatin mukaan Suomen teollisuuden ja palvelualojen keskimääräiset työvoimakustannukset ovat EU-maiden keskiarvoa alhaisemmat. Suomessa tehdystä työtunnista maksettiin vuonna 2000 keskimäärin 22,13 euroa, kun EU:ssa keskimäärin yksi työtunti maksoi 22,70 euroa, ilmenee Eurostatin tilastoista

Suomi sijoittui 13 EU-maan työvoimakustannusvertailussa yhdeksänneksi. Työvoima on Suomea edullisempaa vain Välimeren maissa ja Irlannissa.

EU-maiden kalleinta työvoima on Ruotsissa, missä työtunti maksoi keskimäärin 28,30 euroa. Toiseksi kovimmat työvoimakustannukset ovat Tanskassa, missä työtunti maksoi työnantajalle keskimäärin 27,10 euroa. Kolmanneksi tuli Saksa (26,54€).

Halvimmat työvoimakustannukset ovat Portugalissa, missä työtunnin kustannukset jäivät keskimäärin 8,13 euroon. Toiseksi alhaisimmat työvoimakustannukset ovat Kreikassa (10,40 €).

  Vuonna 2000 oli työnantajan järjestämän työterveyshuollon piirissä Kelan korvaustietojen mukaan 1,6 miljoonaa työntekijää. Heidän osuutensa palkansaajana toimivasta työvoimasta oli 79,3 %. Edellisestä vuodesta työntekijöiden lukumäärä kasvoi 2,9 %.

Työnantaja on velvollinen järjestämään ja kustantamaan palveluksessaan oleville työterveyshuollon. Lisäksi työnantaja voi järjestää työntekijöilleen myös sairaanhoitoa ja muun terveydenhuollon palveluja.

Kustannuksista työnantajalla on oikeus saada korvaus Kelalta. Vuonna 2000 työterveyshuollon keskimääräinen kustannus oli työterveyshuollon piiriin kuuluvaa työntekijää kohti 178,5 euroa (165,4 euroa vuonna 1999) ja korvaus 80,8 euroa (75,7).

Pääasialliset työterveyspalvelut sai terveyskeskuksista 28 % ja työnantajien omilta työterveysasemilta 23 % työntekijöistä. Lääkärikeskuksista palvelut sai 20 % ja toisen työnantajan tai työnantajien yhteisiltä työterveysasemilta yhteensä 15 %. Muista kuin edellä mainituista paikoista palvelut sai 14 % työntekijöistä.

Sairaanhoitokäyntejä tehtiin lääkärille 2 456 100 ja terveydenhoitajalle 1 326 000. Laboratoriotutkimuksia tehtiin 4 584 000 ja radiologisia tutkimuksia 360 900.

Työllisten kuntoutustarve on vähäisempää pääkaupunkiseudulla kuin muualla maassa. Vajaakuntoisten työllisyys -tutkimuksessa oli mukana reilut 30 000 henkilöä.