vane.jpg (302 bytes)

tee.jpg (2675 bytes)

Kaupasta tullut läpikulkuala

pi-nu.gif (132 bytes) Työsopimuksia yhdestä 37,5 tuntiin
pi-nu.gif (132 bytes) Haku päällä koko ajan
pi-nu.gif (132 bytes) Etsii oman alan töitä
pi-nu.gif (132 bytes) Nyt menossa pätkätyö pääluottamusmiehenä

vi-ne-pi.gif (120 bytes)  Mitä yhteistä on ammattikoulutetulla kokilla, lähihoitajalla, joka sittemmin pätevöityi kuntoutuksen ohjaajaksi tai perushoitajalla, joka kouluttautui vielä automekaanikoksi? He kaikki tekevät pätkätyötä Raksilan Prismassa Oulussa. Oma ala ei ole työllistänyt ollenkaan tai töitä olisi ollut tarjolla vielä huonommilla työehdoilla.

Prismassa oli vastikään yt-neuvottelut osa-aikaistamisesta.

Plm Jaana Matilainen. Foto: KIRSTI LAURINOLLI– Hyvin meni, toteaa Arinan pääluottamusmies Jaana Matilainen ja naurahtaa, että alalla menee hyvin, jos osa-aikaisuus ei lisäänny. Raksilan Prismassa, kuten varsin yleisesti kaupassa, kokoaikaisia työntekijöitä ovat vain osasto- ja tilausvastaavat.

– Myyntityössä on hyvä, jos saa tehdä töitä 30 viikkotuntia. Useimmat tekevät 20—25 tuntia ja opiskelijat ovat meilläkin viiden viikkotunnin sopimuksella. Vakinainen väki on usein 20 tunnin sopimuksella ja heille ei työnantaja uskalla antaa lisätunteja, koska silloin ilmenisi tuntimäärien lisäämisen tarve. Lisätunnit annetaan helpoimmin opiskelijoille.

– Tästä saa aina olla muistuttamassa, sillä lisätunteja tarvitsisivat kipeimmin ne, jotka joutuvat elämään kaupan työllä, kertoo Matilainen.

Haaveena vakitulot

Valituinen ja kokoaikainen työpaikka ja sen myötä vakinaiset tulot ovat Seppo ja Marika Hautalankin haaveissa. Kaksilapsisen perheen elämä on ollut repaleista. Sitä on koottu armeija-ajoista, äitiyslomista, osa-aikaisista, määräaikaisista sopimuksista, vuosia kolmen kuukauden jaksoissa ja pahimmillaan sopimuksessa on luvattu yksi työtunti viikossa.

Nuori perhe on kuitenkin optimistinen. Asuntolainakin heltisi tutusta pankista.

– Kai ne uskoivat, että nuo jostain kaapivat lainanmaksurahat. Tosin on välillä ollut talouden kanssa taiteilemista, sanoo Marika, joka kuulemma vastaa perheen rahojen riittävyydestä.

Menot on hoidettava, vaikka tulot vaihtelevat. Se onkin toimeentuloyhtälössä ongelmallisinta. Välillä kun on ollut vähän työtunteja, niin eivät tulot ole aina riittäneet tarpeellisimpaankaan. Ylimääräistä eivät Hautalat paljoa ostele.

Sepon puheista kuultaa jo väsymys pätkätyösuhteisiin. Nyt hänellä on syksyyn asti osastovastaavan vuorotteluvapaan sijaisuus, mikä merkitsee kokoaikaista työtä. Sen hän haluaisi säilyttää jatkossakin.

– Kun muut työntekijät ovat osa-aikaisia, niin vastuu jää yksin kokoaikaiselle osastovastaavalle. Toiset lähtevät tuntien loputtua, Seppo Hautala toteaa.

Äitiyslomat omaan piikkiin

Määräaikaisena työntekijänä Marika Hautalalta ovat jääneet palkalliset äitiyslomat vain haaveeksi. Määräaikaiset sopimukset aina loppuvat sopivasti äitiyslomien alkuun. Lasten hoidonkin kanssa on eletty monta vaihetta.

– Välillä kokeiltiin osuttaa työtunnit siten, että vaihdettiin lastenhoitovuoroja, mutta ei siitä sitten tullut mitään. Nyt Seppo tekee, ainakin vuorotteluvapaan sijaisuuden ajan töitä kuudesta kahteen. Minun vuoroni vaihtelevat enemmän, mutta välillä minä olen sitten töissä illan, joten lasten tarvitsee olla hoidossa vain 15 hoitopäivää kuukaudessa. Sekin on säästöä, toteaa Marika.

Tulevaisuuden suunnittelun kannalta molemmat haaveilevat kokoaikaisesta ja vakinaisesta työstä. Seppo olisi tyytyväinen, jos kokoaikainen työ jatkuisi sijaisuuden jälkeenkin. Marika ei vielä tiedä, jatkuvatko työt toukokuun jälkeen, jolloin hänen hoitamansa äitiysloman sijaisuus loppuu.

– Haku päällä on koko ajan. Jos jostain saisin vakinaisen ja kokoaikaisen työn, vaihtaisin heti, Marika Hautala toteaa.

Lisätunnit opiskelijoilta

Riikka Pallari. Foto: KIRSTI LAURINOLLI– Tein opiskeluajan töitä kaupassa ja nyt olen vähän niin kuin jämähtänyt tähän. Toisaalta vakinainen, vaikkakin osa-aikainen sopimus on parempi kuin ei mitään, arvioi Riikka Pallari, joka lähihoitajaksi valmistuttuaan opiskeli vielä kuntoutuksen ohjaajaksi.

– Kun ei ole perhettä, voi vähän seilaillakin työmarkkinoilla. Syrjäsilmällä katselen oman alani töitä, mutta ihan lyhyttä sijaisuutta nyt ei uskalla ottaa, koska sitten on taas tyhjän päällä. Pitäisi saada kunnon työsuhde.

Riikka Pallarin työsopimus takaa 30 tunnin työviikon, mutta välillä hänelle on kertynyt paljonkin tunteja, sillä opiskelijat ovat antaneet hänelle tuntejaan. Työnantajalta ei lisätunteja heru.

– Olen viihtynyt tässä työssä. Istun välillä kassalla ja olen kiertänyt melkein kaikki osastot. Olen myös mielelläni ottanut tunteja opiskelijoilta. Olisihan se kivempaa, jos ne olisivat selkeästi työvuorolistoilla ja työ kokoaikaista. Nyt sitten teen kaikkia mahdollisia vuoroja ja välillä olen töissä sekä aamulla että illalla.

– Ei tällainen perheelliseltä onnistuisikaan.

Kaupan työt läpikulkupaikkoja

– Kauppa tarjoaa nykyään vain läpikulkutyöpaikkoja. Vaikea on uraa rakentaa määräaikaisuuksien varaan osa-aikatyön palkalla. Kun hoitoalat eivät vedä — ainakaan pohjoisessa eikä vielä — niin kaupassa moni odottelee oman alan työpaikkojen avautumista. Mutta kun suuret ikäluokat jäävät hoiva-aloilta eläkkeelle ja siellä tarvittaisiin työntekijöitä, on ammattitaito jo ehtinyt rapistua. Näin on ainakin minulle käynyt, arvioi Jaana Matilainen.

– Nuoret tulevat ja menevät. Eläkkeelle ei taida kukaan näistä nuorista kuvitella kaupasta jäävänsä.

– Nyt on myös monissa pienissä kaupoissa osa-aikaistettu hirveästi vanhempia, koko työuransa kaupassa työskennelleitä. Paitsi että osa-aikaistaminen pienentää eläkettä, niin moni kokee sen rangaistuksena. Pohtii, olenko ollut niin huono työntekijä, että tässä on kiitos. Työnantaja on murtanut korkean työmoraalin ja moni tekee sitten enää välttämättömimmän. Ei ihme, että moni lannistuu, toteaa Jaana Matilainen.

Jaana Matilainen muistuttaa työnantajia yhtenään lisätuntien antamisesta ja vakinaistamisista. Alan arvostus kasvaisi, jos se tarjoaisi kunnon työsuhteita ja tunteja sen verran että työllä eläisi.

Aino Pietarinen

 

Työsopimuksia yhdestä 37,5 tuntiinalkuun

vi-ne-pi.gif (120 bytes)  Seppo Hautala on ammatiltaan kokki ja opiskelee oppisopimuksella merkonomiksi. Hän teki kokin töitä ekstrana eikä koskaan tiennyt etukäteen töiden määrää eikä vuoroja.

Hautala tuli 1999 Prismaan 20 tunnin määräaikaiselle sopimukselle. Välillä hän teki neljä kuukautta töitä yhden tunnin sopimuksella. Sitten ura urkeni 30 tunnin toistaiseksi voimassa olevalle sopimukselle. Sitä seurasivat osastovastaavan tehtävät, mitkä piti hoitaa 30 tunnissa. Käytännössä tehtävät jäivät Hautalan mukaan huonolle hoidolle.

Nyt Hautalalla on kokoaikaisessa työsuhteessa, vuoden vuorotteluvapaan sijaisena. Tällä tuntimäärällä hän ehtii hoitaa osastovastaavan tehtävänsä, ja hän toivookin pestin jatkuvan, ettei tarvitsisi palata 30-tuntiseen viikkotyöaikaan.

 

Haku päällä koko ajanalkuun

vi-ne-pi.gif (120 bytes)  Marika Hautala on ammatiltaan kokki. Hän tuli Prismaan töihin vuonna 1995 opiskelujen ohella. Valmistuttuaan hän ei saanut alan töitä ja jäi Prismaan kolmen kuukauden sopimuksille, jotka takasivat 18 työtuntia viikossa.

Niin hänen kolmen kuukauden sopimuksiaan uusittiin, kunnes sopimus loppui sopivasti ennen äitiyslomaa. Sitten hän teki edelleen osa-aikaisia ja määräaikaisia sopimuksia parin vuoden ajan ennen toisen lapsen syntymää.

Äitiysloman jälkeen Marikalle soitettiin vuoden päästä, että jos aikoo saada töitä, niin kannattaisi tulla nyt eikä kolmen vuoden päästä.

Nyt hänellä on 25 työtuntia turvaava kahden vuoden äitiysloman sijaisuus, joka loppuu toukokuussa. Käytännössä tunteja on usein enemmän. Jatkosta ei vielä ole tietoa.

 

alkuunEtsii oman alan töitä

vi-ne-pi.gif (120 bytes)  Riikka Pallari aloitti saman firman palveluksessa Rovaniemellä opiskelun ohessa vuonna 1995. Vuonna 98 hän valmistui lähihoitajaksi ja vuosi sitten kuntoutuksen ohjaajaksi. Hän teki töitä 5 tunnin sopimuksella, mutta usein hänelle kertyi tunteja huomattavasti enemmän. Riikka muutti työn perässä Ouluun, sillä 30 tuntia takaava vakipaikka on enemmän kuin ei mitään. Oman alan töitä ei vielä ole löytynyt.

Nyt hän on ollut Oulun Prismassa vuoden toistaiseksi voimassa olevalla 30 viikkotuntia takaavalla sopimuksella. Usein hänellä on enemmän tunteja, koska opiskelijat antavat tuntejaan toisille työntekijöille. Haastattelua edeltäneellä viikollakin hän oli tehnyt peräti 54 tuntia. Työnantaja ei anna lisätunteja vaan tunnit tulevat opiskelijoiden tunneista.

 

Nyt menossa pätkätyö pääluottamusmiehenäalkuun

vi-ne-pi.gif (120 bytes)  Pääluottamusmies Jaana Matilainen kouluttautui perushoitajaksi ja teki jonkin sijaisuuden. Sitten hän sai automekaanikon koulutuksen, jota on toistaiseksi hyödyntänyt vain harrastuksissaan.

Kaupassa hän aloitti kesätyössä. 20 tuntia tarjoavat määräaikaiset sopimukset tulivat tutuiksi. Vuodesta 2000 hän on ollut 30 tunnin toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella.

Aloitettuaan pääluottamusmiehen tehtävät hänen työaikansa kasvoi kokoaikaiseksi, työsarkana Arinan kaupat Jyväskylästä Ivaloon. Tehtävä on katkolla ensi syksynä, jolloin järjestetään pääluottamusmiesvaalit. Jos jatkopestiä ei tule, Jaana palaa 30-tuntilaiseksi.

Palkkatyöläinen 2.4.2003 nro 3/03

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullealkuun

ne339999.gif (51 bytes)