– Suomessahan yleensä seuraillaan suuren maailman trendejä — joskin muutaman vuoden viipeellä.

Yhdysvalloissa eettisten periaatteiden mukaisesti sijoittavien rahastojen markkinaosuus on noin 10 prosenttia, Ruotsissa liki viisi. Suomessa osuus on vielä niin vaatimaton kuin runsas yksi prosentti, mutta tällaiset rahastot ovat kuitenkin jo saaneet jalansijaa ja niiden odotetaan kasvavan.

Sormunen korostaa, että jokainen salkunhoitaja ottaa huomioon perustavat eettiset periaatteet. Jos jokin yritys esimerkiksi niittää mainetta loukkaamalla ihmisoikeuksia, niin kyllä salkunhoitaja sen panee merkille.

Mutta lisäksi on olemassa rahastoja, joissa jonkin tyyppiset eettiset säännöt ovat suoranaisesti mukana rahaston peruslinjauksissa. Suuntautuminen voi vaihdella. Usein kysymys on ympäristöstä, mutta yhtä hyvin säännöt voivat koskea globaalia oikeudenmukaisuutta, kestävää kehitystä yms.

Hyvät yritykset työllistävät

Conventumin eettinen rahasto Vision kiinnittää erityistä huomiota hyvään henkilöstöpolitiikkaan. Panostetaan hyviin työnantajiin, jotka työllistävät hyvin.

– Yritykset jotka panostavat henkilöstön hyvinvointiin, koulutukseen ja kehittämiseen ovat juuri sellaisia, joihin me sijoitamme. Irtisanomiset ja lomautukset johtavat siihen, että meillä aletaan uumoilla pahaa.

Perusfilosofia on, että yrityksellä, jolla motivoitunut ja osaava henkilöstö, on hyvät kasvuedellytykset. Panostaminen henkilöstöön nähdään osoituksena yrityksen tulevaisuudenuskosta. Henkilöstön vähentäminen ei johda automaattisesti siihen, että Vision myisi osakepottinsa, mutta jos vähennykset arvioidaan perusteettomiksi tai pitkän ajan strategiseksi valinnaksi, reaktioita tulee. Paraikaa ollaan purkamassa Soneran ja Jippiin tapaisten IT-yritysten omistusta.

– Myönteisemmin suhtaudumme yrityksiin, jotka vaikeassa tilanteessa valitsevat lomautukset ennen irtisanomisia.

Hyvien yritysten valitseminen ei ole aivan ongelmatonta, Sormunen myöntää.

– Meillä on 40—50 pörssiyrityksestä koostuvat ydinryhmä, jonka katsotaan täyttävän yleiset ehdot. Niiden joukosta me valikoimme ne yritykset, joihin juuri kyseisellä hetkellä sijoitamme. Rahastosalkussa on juuri nyt noin 30 yritystä.

Valinnan pohjana on salkunhoitajan arvio. Hän tutkii yrityksen työllistämis- ja työhönottopolitiikkaa, haastattelee henkilöstöpäälliköitä, perehtyy kehittämis- ja koulutusohjelmiin sekä yritystä koskevaan kirjoitteluun viestimissä. Pääluottamusmiesten tai muiden henkilöstön edustajien kanssa hän ei ole pitänyt yhteyttä. Jos yrityksessä on tapana tehdä ns. henkilöstötilinpäätös, se on hyvä tiedonlähde. Salkunhoitajan tukena toimii sijoitusraati, jossa ovat edustettuina muun muassa työmarkkinajärjestöt, kirkko, työvoimaviranomaiset ja työelämän tutkimuslaitokset. Raati ei tee sijoituspäätöksiä, vaan keskustelee sijoitustoiminnan linjauksista.

Vision tavoittelee sijoittajia, jotka ovat kiinnostuneita yritysten henkilöstöpolitiikasta haluamatta kuitenkaan tinkiä tuottovaatimuksista. Käytännössä kyse on ay-järjestöistä, joistakin muista yhteiskunnallisista organisaatioista ja kirkosta. Rahaston pääoma on tällä hetkellä vaatimattomat 65 miljoonaa markkaa.

Hans Jern

  Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK on sijoittanut kaksi miljoonaa markkaa yhdistelmärahasto Conventum Visioniin. SAK:n talouspäällikkö Mikko Paiho, joka istuu rahaston sijoitusraadissa, sanoo, ettei sijoitus ole lyhyellä ajalla ollut mikään jättimenestys.

– Mutta mitkä sijoitukset sitä nyt ovat olleet, kun pörssin kehitys on ollut mitä on. Yksi rahastojen, näin jälkikäteen ajatellen, strateginen virhe oli kuitenkin liian reipas sijoittaminen IT-yrityksiin, kun ne kasvattivat nopeasti henkilöstönsä määrää.

Paiho pitää työtä sijoitusraadissa mielenkiintoisena ja hyödyllisenä. Rahasto noudattaa myös käytännössä ilmoittamiaan periaatteita.

– Uskonkin, että pitemmän päälle henkilöstöstään laskusuhdanteen aikana kiinni pitävät yritykset voittavat, kun suhdanteen kääntyvät nousuun ja henkilöstön tarve taas kasvaa.

  Ruotsin LO on edustajakokokouksensa evästysten mukaisesti ottanut omaisuudenhallinnassa käyttöön eettiset periaatteet. Epäeettisiä yrityksiä ei saa vahingossakaan päästä LO:n osakesalkkuun.

Eettisissä arvioissaan LO tukeutuu olemassaolevaan säännöstöön: Kansainvälisen työjärjestön ILO:n ihmisoikeuksia koskeviin sopimuksiin ja OECD:n monikansallisia yrityksiä varten laatimiin toimintasäännöksiin. Jos jokin yritys, jonka osakkeissa on rahaa kiinni suurehko erä, ei noudata eettisiä säännöksiä, yritystä kehotetaan ensin korjaamaan tilanne, ja jos se ei niin tee, osakkeet myydään pois.