Viime keväänä Paperiliitto kirjoitti uusiksi ympäristöpoliittiset lähtökohtansa ja vastapuoli, Metsäteollisuus julkaisi jo 11. alan tehdaskohtaisista tiedoista kootun ympäristönsuojelun vuosiraporttia.

Paperiliitto sanoo ympäristöselvityksessään, että ympäristöä säästävä tuotanto on keskeinen alan kilpailutekijä ja että tulevaisuuden menestyjät perustavat toimintansa vahvoihin, ympäristöä ja ihmisiä korostaviin eettisiin periaatteisiin.

Tulevaisuuden energiavaihtoehtojen pohdinnassa liiton raportti menee niin pitkälle, että se epäilee lisäydinvoiman aiheuttavan alalle kauppapoliittisia ongelmia. Kun keskeiset paperimarkkinoiden kilpailijat Ruotsi ja Saksa aikovat luopua ydinvoimasta, voidaanko tätä voimaa Suomen teollisuudessa lisätä, raportti kysyy.

Myös Paperin viime kesäkuun liittokokous jätti määrittelemättä kantansa lisäydinvoimaan. Atomit kyllä säilyivät liiton energiapaletissa, mutta vain yhtenä harkittavana voimanlähteenä veden, kaasun ja metsistä saatavan hakkuutähteen kanssa.

Liiton kantaa voinee luonnehtia rohkeaksi, kun sen suhteuttaa vaikkapa alan roimaan sähkönkäyttöön.

Metsäteollisuuden tilastojen mukaan paperiteollisuus kulutti viime vuonna sähköä yli 26 miljardia kilowattituntia, kaksi kolmasosaa koko teollisuuden ja kolmanneksen koko maan sähköstä.

Sertifiointi jo kattavaa

Paperiliitto haluaa alan tavoittelevan sitkeästi nollapäästöistä ja luonnon monimuotoisuutta ja uudistumista tukevaa tuotantoa.

Tehtailla tätä tavoitetta kohti on edetty kolmisenkymmentä vuotta, mutta raaka-ainelähteillä, metsissä, kestävän metsätalouden kriteerit ja metsäsertifiointijärjestelmät tulivat käyttöön vasta 1990-luvun jälkipuolella.

Vaikka metsäteollisuuden ympäristöinvestointien huippu ajoittui 1980-luvulle, edelleen uuteen puhdistustekniikkaan käytetään rahaa vuosittain yhteensä puolisen miljardia. Suurimmat satsaukset kohdistuvat yhä vesiensuojeluun.

Metsäteollisuuden ympäristöraportin viime huhtikuun tietojen mukaan kaikki merkittävimmät maan sellu- ja paperitehtaat olivat saaneet sertifikaatin ympäristöjärjestelmistään. Miltei kaikilla Stora Enson ja kolmanneksella UPM:n tehtaista sertifikaatteja on kaksin kappalein, sekä kansainvälinen ISO 14 001 että eurooppalainen EMAS.

Kestävää metsätaloutta edistävä metsäsertifiointi on laajentunut Metsäteollisuuden tietojen mukaan huimasti viime vuosina. Sertifioinnissa on mukana yli 300 000 metsänomistajaa, ja Suomen metsistä 95 prosentilla on sertifikaatti.

Myös talousmetsien luonnonhoidon laatu on ollut Suomessa seurannassa viitisen vuotta. Metsäkeskus Tapion vuoden 2000 raportin perusteella luontokohteet oli kyetty hakkuista huolimatta säilyttämään 90-prosenttisesti lähes ennallaan.

Metsäteollisuus on maan suurin kuljetusten käyttäjä, ja kuljetusten painopiste on kumipyörillä. Kuljetukset ovatkin ympäristönsuojeluun kannolta kuluttajalle pyrkivän alan tuotantoketjun heikko lenkki, jolle ala itse ei voi ihmeitä tehdä.