Erilaiset ostoboikotit ovat yksi näkyvä tapa kulutuksen kautta pyrkiä vaikuttamaan maailman poliittiseen tilanteeseen. Kaikki varmasti muistavat ranskalaisten viinien boikotin Mururoan atolleilla suoritettujen ydinkokeiden jälkeen. Tämä kampanja toimi hyvin, sillä ranskalaisille viineille löytyi helposti korvaavia tuotteita. Todellinen halu vaikuttaa politiikkaan mitataan kuitenkin vasta silloin, kun jostain joutuu luopumaan halusta vaikuttaa.

Suomalaisille markkinoille ovat viimeisen parin vuoden aikana tulleet reilun kaupan tuotteet. Monille tuttuja ovat muun muassa banaanit, kahvi ja tee. Kun tekee eettisen ostopäätöksen ja siirtyy reiluun kauppaan, tietää että viljelijä saa kohtuullisen korvauksen tuotteistaan eikä tiloilla ole käytetty lapsityövoimaa.

Reilun kaupan tuotteet maksavat vähän enemmän kuin vastaavat "tavalliset" tuotteet. Hinta on kuitenkin pieni, kun toisessa vaakakupissa on samaan aikaan työläisten oikeudet. Reilun kaupan kahvikuppia kallistamalla saa hyvän maun lisäksi myös hyvän mielen. Yksittäisen kuluttajankin valinnalla on siis merkittävä painoarvo. Toki vielä suurempi painoarvo on suurten kuluttajien valinnoilla. Milloin muuten SAK ja ammattiliitot alkavat hankkia toimistoilleen ainoastaan reilun kaupan kahvia?

Kansainvälisten tiedotuskampanjoiden ja ostoboikottien vaikutukset näkyvät selvästi. Esimerkiksi reilun kaupan banaanien näyttävän markkinoille tulon jälkeen muut banaanifirmat ovat joutuneet nousemaan takajaloilleen. Pahamaineinen United Fruit, joka toimii nykyään nimellä Chiquita, on lähtenyt vastakampanjaan. Jo pariin kertaan Helsingin Sanomien etusivuilla on yritetty vakuuttaa kuluttajille neliväri-mainoksessa, kuinka eettisesti Chiquitan banaanit on tuotettu.

Suurten monikansallisten yritysten pitää olla yhä tarkempia omien tuotteittensa ja yrityksensä maineesta. Erilaiset kansalaisjärjestöt tekevät hyvää työtä kaivaakseen esille tuotannossa esiintyviä ongelmia. Esimerkiksi nuorten suosima ruotsalainen vaateketju Hennes&Mauritz on joutunut kovan paineen alle, sillä heidän paitojensa ja housujensa on väitetty syntyvän pienten lasten käsissä. Uusimmassa syyskatalogissa asiaa kierrellään ja kaarellaan. Mainostoimisto on tehnyt kaikkensa sumuttaakseen tiedonhaluisia kuluttajia. Sitä paitsi H&M:n vaatteet ovat joka tapauksessa epäekologisia, sillä ne hajoavat heti.

Vastaavia esimerkkejä on loputtomasti. Eettinen kuluttaja karttaa esimerkiksi Mc Donalds –hampurilaisravintoloita, Nestlen suklaapatukoita ja Shellin huoltoasemia.

Eettinen kuluttaminen ei ole vaikeaa. Useimmiten terveellä kaupunkilaisjärjellä voi jo päätellä, mikä tuote kuluttaa mahdollisimman vähän luontoa ja toisaalta huomioi työläisten sekä eläinten oikeudet. Kysymys on solidaarisuudesta. Kuinka moni meistä haluaa muuttaa maailmaa. Eettinen kuluttaminen on jokaisen henkilökohtainen poliittinen askel kohti puhtaampaa ja oikeudenmukaisempaa maailmaa.

Paavo Arhinmäki
Kirjoittaja on toiminut
SAKKIssa TOPAS-projektisihteerinä.
TOPAS-projektissa tuotetaan
työssäoppimisen opas opiskelijoille.