vane.jpg (302 bytes)

tee.jpg (2675 bytes)

merkit2.jpg (10161 bytes)Kuluttajien aktiivisuudella
eettisempään tuotantoon

mine1.jpg (716 bytes)  – Odotan kuluttajaliikkeen aktivoitumista ja Clean Clothes (puhtaat vaatteet) –kampanjan rantautumista Suomeen. Reilu kauppa jo toimii meillä ja osaltaan lisää tietoa eettisestä tuotannosta. Se kuinka eettisiin kysymyksiin kiinnitetään huomiota on kiinni kuluttajien ja myös sijoittajien aktiivisuudesta, korostaa Tevan puheenjohtaja Auli Korhonen.

Eettinen tuotanto on Korhosen mukaan teva-alan kansainvälisten kokousten ikuisuusaihe. Siitä on puhuttu jo ainakin parikymmentä vuotta. Muutokset ovat hitaita, mutta edistystäkin on tapahtunut.

Tevan työehtosopimuksiin on viety EU-tason dialogin tuloksena vuonna 1997 syntynyt sopimus eettisistä kysymyksistä. Tessissä suomalaisosapuolet sitoutuvat noudattamaan alan eettisiä toimintaohjeita ja ILOn sopimuksia. Korhosen mukaan seuraava suuri askel on tämän sopimuksen valvonta. Se vaatii hänen mukaansa vielä koulutusta ja asennemuutosta. Kansainvälisestä asioista tulee entistä enemmän normaalia arkista edunvalvontaa työpaikoille.

Merkitsemisen ja valvonnan ongelma

Viime aikoina yritykset ovat ilmoituskampanjoin kertoneet tehneensä omia eettisiä toimintaohjeita, noudattavansa ILOn sopimuksia tai edellyttävänsä koko alihankintaketjulta esimerkiksi SA 8000 –standardia.

Näistä ilmoituksista Auli Korhonen luottaa vain esimerkiksi Keskon käyttämään SA 8000 –standardiin, koska sitä hänen mielestään jotenkin voidaan ja yritetään valvoa. Yritysten omat eettiset ohjeet ovat toki hyviä yrityksiä, mutta täysin niihin ei voi luottaa ja monissa tapauksissa onkin tullut ilmi lapsityön käyttöä, ay-liikkeen torjuntaa tai ala-arvoisia työoloja. ILOn normienkin ongelma on valvonta. Vaikka liki kaikki maat ovat ratifioineet keskeiset sopimukset, niin jatkuvasti tulee esimerkiksi Aasiasta tai Väli- ja Etelä-Amerikasta tietoja räikeistä sopimusrikkeistä. Omilla ohjeistoilla pyritään lähinnä myynnin edistämiseen. Korhonen toivookin, että yritykset ryhtyisivät omien ohjeiden sijasta noudattamaan SA 8000 –standardia.

Tuotteen ostajan ongelmana on nykyään se, ettei niissä tarvitse olla merkintää alkuperämaasta. Korhonen on havainnut, että monet suomalaisyritykset ilmoittavat, että tuote on valmistettu Suomessa. Tämä ainakin on suhteellisen hyvä tae sopimusten ja lakien mukaisesta valmistuksesta.

Kuluttajien pitäisi enemmän kysellä tuotteen perään ja vaatia tietoa alkuperämaasta ja mieluummin koko alihankintaketjuista.

Luottamusmiesten edunvalvontaa

– Valvonta vaatii ay-liikkeeltä valppautta. Eettisten kysymysten valvonta pitäisi saada osaksi luottamusmiesten edunvalvontaa. Alihankintaketjujen pitäisi ainakin teva-alan suomalaissopimusten mukaan olla kunnossa, mutta tarkistuspyyntöjä ulkomailla olevien työpaikkojen sopimustilanteesta tai työoloista ei ole vielä montakaan liittoon tullut.

Auli Korhosen mukaan liitto voi tarvittaessa lähettää kansainvälisten yhteyksiensä kautta tiedustelun kaukaisenkin maan sopimustilanteesta tai työpaikan järjestäytymisestä ja työsuojelun tilasta. Tätä vain ei vielä osata hyödyntää.

– Työpaikkojen luottamusmiehillä on niin paljon töitä, ettei näihin riitä energiaa, mutta kansainvälistymisen myötä näidenkin asioiden hoito tulee myös paikallisen edunvalvonnan tehtäväksi. Toki liitto tukee yhteyksissä, ettei mahdollisesti kielitaidottoman luottamusmiehen oletetakaan kaikkea itse tekevän, mutta hänellä on tieto yrityksen tuotannon siirtämisestä ja alihankintaketjuista. Ja myös suomalaistyöntekijöille on tärkeää, että nämä ketjut ovat kunnossa. Edellyttäähän sitä oma tessimmekin, Korhonen muistuttaa.

Aino Pietarinen

Linkkejä aiheesta kiinnostuneille:

www.tevaliitto.fi
www.cleanclothes.org
www.reilukauppa.fi
www.kepa.fi
www.iepce.org/
ccusv1.unicz.it/lavoro/UECODET.htm
www.cepaa.org/
www.somo.nl/monitoring/resource.htm#coc

Palkkatyöläinen 2.10.2001 nro 8/01

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullealkuun

ne339999.gif (51 bytes)