Myös kuulosuojaimet ovat tarpeen. 80-luvun loppupuolelta oleva keskusimuri ja koneet meluavat kilpaa Nautorin hallissa, missä tehdään 30—40 Swan-veneen sisätyöt joka vuosi.

– Imurin yleinen melutaso pitää saada pienemmäksi, esim. eristämällä putket paremmin, sanoo puuverstaan työsuojeluasiamies Bo Dahlbacka.

Meluvammoja ei ole todettu. Liimasta on sen sijaan aiheutunut iho-ongelmia. Hallissa näkyy kuitenkin lyhyitä hihoja, vaikka erityisen pölyisiin töihin on olemassa kertakäyttöhaalareita.

– Henkilökohtaisia suojaimia on, mutta niiden käytön kanssa on vähän niin ja näin. Ei ihmisille voi asiasta jankuttaa, siitä voi vain muistuttaa. Yleensä ottaen suojaimien pitäisi olla helppokäyttöisempiä, Nautor-konsernin työsuojeluvaltuutettu Bo Holmqvist korostaa.

Kiillottaja Guy Dahlbäck yritti käyttää raitisilmapuhaltimella varustettua suojakypärää, mutta vehje oli liian painava. Hän kokee yhtä kaikki olevansa aika hyvin suojattu, koska imurit ovat parantuneet paljon niiden 29 vuoden aikana, jotka hän työskennellyt puuverstaalla.

– Minulle puhkesi astma 12 vuotta sitten, mutta sitä ei ole luokiteltu työperäiseksi. Selviän ottamalla lääkettä aamulla ja illalla ja hengityssuojaa pidän kyllä aina. Pölymäärä on viime aikoina lisääntynyt, kun työpöytiä on entistä tiheämmässä.

Luottamusmies Tor-Erik Sjölind kertoo miksi.

Henkilöstön määrä on kuudessa vuodessa kasvanut 42:sta 72:een.

Sekä Holmqvistin että Dahlbackan mielestä työsuojelu toimii, mutta vaikutusmahdollisuudet voisivat olla parempiakin. Kerralla saadaan läpi vain vähän. Pitäisi pystyä osoittamaan, että kalliiksi käy sekin, ettei tehdä mitään.

Nautor panostaa työsuojeluun

Verstaalla käytetään pääasiassa tiikkiä, mutta miljoonaveneisiin tehdään yksityiskohtia mm. tammenjuuresta. Kaikki on käsityötä, ainoa robotti on liimapuristin.

Pääluottamusmies Harald Nordman korostaa, että laatutietoisuus ja ammattiylpeys eivät unohdu kiireessäkään.

– Ajatella pitää joka vaiheessa ja se onkin varmaan yksi syy siihen, että meillä tapahtuu niin vähän tapaturmia, vain 30 vuodessa, vaikka työntekijöitä on 470. Joskus joku saa haavan käsikoneesta tai lyö kiireessä päänsä.

Rutiineihin kuuluu uusien työntekijöiden valistaminen työsuojeluasioissa, mutta aika ei aina riitä Nautorilla, joka sai uutta tuulta purjeisiinsa omistajanvaihdoksen yhteydessä 1998. Yksinomaan kuluvan vuoden aikana pääluottamusmies on kirjoittanut osaston jäsenkirjan 65 uudelle työntekijälle.

Työsuojelupäällikkö Håkan Nyman on tietoinen siitä, että pölyn määrä on lisääntynyt työmäärän lisääntymisen tahdissa. Erityisesti välihionnassa ja lakkauksessa puupöly on ongelma. Sen saaminen kuriin vaatii suuria panostuksia.

– Seuraavaksi pitäisi saada hiontaseinä ja lokerot pienten yksityiskohtien hiomista varten. Syksyllä 2000 käytettiin 2,5 miljoonaa markkaa lakkausosaston erottamiseen välihionnasta ja kiillotuksesta. Mutta meidän pitäisi myös käyttää ahkerammin suojaimia.

Pietarsaaren Pormestarinluodolle nousee parhaillaan asennushalli 80-jalkaisille ja sitä isommille veneille. Kun volyymi samalla kasvaa, Nautorille sekä palkataan lisää väkeä että väkeä siirretään paikasta toiseen. Uudessa hallissa tulee työskentelemään jopa 150 henkeä.

- Olen halliprojektin johdossa ja olenkin siksi voinut huolehtia siitä, että uusi halli rakennetaan oikein, työsuojelupäällikkö toteaa.

Kysymys myös etiikasta

Työantajat voivat vähentää puupölyn määrää. Teknisiä ratkaisuja on tarjolla, esimerkiksi keskusimureita ja erillisiä imureita joka työpisteeseen on saatavilla. Yhä useammat alkavat oivaltaa, että puupöly on terveysriski, toteaa työsuojelusihteeri Pirkko Heikura Puuliitosta.

– Tekniikkaa on, mutta se maksaa. Jos se on kallista, työnantajat priorisoivat asioita.

Puuliitto haluaa, että EU direktiivin raja-arvo lasketaan viidestä milligrammasta yhteen milligrammaan kuutiota kohti. Jos osoittautuu, että myös pehmeät puulajit, kuten kotimainen puu, voivat olla syöpäriskin aiheuttajia, raja-arvon pitää koskea myös niitä.

– Emme halua syyttää ketään, vaan asettaa terveyden ja tekniikan huomion keskipisteeseen. Myös työntekijät voivat vaikuttaa omaan työympäristöönsä siivoamalla usein ja oikein koneidensa ympäriltä. Puupölyn pitäisi olla työnantajille myös imago- ja eettinen kysymys, Heikura sanoo.

Ingegerd Ekstrand
Johan Sandberg, kuva