Räty arvioi, että vuoden 2003 alussa päättyvän tupon jälkeistä aikaa voi jotenkin luotettavasti punnita vasta ensi syksynä, siis normaalissa marssijärjestyksessä.

Luku sinänsä sitten on, millä tasolla sopimus syntyy.

Pelkkiä palkkoja normittava laaja tulosopimus ei Rädylle kelpaa.

– Muitakin yhdistäviä tekijöitä kuin katras erilaisia työryhmiä tai pitkän sihdin hankkeita sopimukseen pitää saada. Nyt voimassa olevan tupon pelastusrengas oli porukalla puristettu parannus työttömyysturvaan, Räty navauttaa.

Paria viimeksi tehtyä laajaa sopimusta on SAK:nkin joukoissa arvosteltu kitkerästi jäykistä palkkamääräyksistä. Tässä kuorossa on kajautellut myös AKT, eikä uusi puheenjohtaja ole pekkaa (vai pitäisikö sanoa kaukoa) pahempi.

Tekstimuutoksille liikkumatilaa

Mutta tupokynnyksiä liittonsa vinkkelistä pohtiva Räty menee palkkoja pitemmälle:

– Myös siihen on pyrittävä, että liittojen työehtosopimusten teksteillä olisi joku liikkumatila laajojen sopimusten raameissa. Eivät liitot voi vuodesta toiseen kävellä kivitaulut kainalossa.

– Ammattiliiton on hommattava jäsenilleen mahdollisimman hyvä toimeentulo. Mutta siinä on vasta asian toinen puoli. Yhtä tärkeää on huolehtia siitä, että jäsenillämme on mahdollisimman hyvät oltavat työpaikoillaan.

Työelämän muutosten on heijastuttava jotenkuten reaaliajassa myös työnteon ehtoihin, Räty pohtii.

Ennen seuraavaa sopimuserää AKT:n puheenjohtaja haluaa kunnollisen selvityksen syistä, jotka ovat romahduttaneet palkkojen osuuden kansantulosta 1950-luvun alun tasolle.

– Onko firmojen kyky tehdä tulosta ja jakaa sitä niin kova, että maltillinen palkkalinja jättää liikaa tilaa omistajien osingoille ja onko tässä nyt korjausliikkeen paikka, Räty heittää pohdittavaksi.

Puheenjohtaja sanoo, ettei paljon puhutun kansantulon kakun jako tietenkään mikään itseisarvo ole.

– Mutta kun koko leivonnainen on kasvanut reippaasti ja palkollisten siivu ei, jostain oireesta siinä täytyy olla kysymys, Räty sanoo.

Palvelutyönantajat kaksinaamaisia

AKT on 19 sopimuksensa kanssa tammikuun lopussa 2003 päättyvässä tupossa mukana. Laaja tulopaperi saatiin survottua liiton sopimusten väliin jo hyvissä ajoin ennen Rädyn viime huhtikuussa alkanutta puheenjohtajakautta ja kumit ovat laulaneet maan teillä siitä pitäen riitasoinnuitta.

– Työnantajien aloitteesta, lähinnä jatkuvan neuvottelun periaatteella on nyt piirrelty säiliöautosopimuksen soveltamisraamia ja satamien työaikoja. Hieronta pyritään hoitamaan loppuun tämän syksyn mittaan.

Näitä enemmänkin sopimusnippeleitä monta astetta hankalampana kysymyksenä Räty pitää kuljetusmarkkinoiden vuokrakuskikauppaa. Myös viime kesäkuun alussa lähiajan haasteita pitkään pohtineet AKT:n hallitus ja valtuusto torjuivat jyrkästi vuokratyön käytön kuljetusammateissa.

Räty sanoo, ettei töiden ulkoistamiseen ole olemassa todellisia syitä, mutta harmaan talouden suosintaa siihen näkyy liittyvän sitäkin enemmän.

Erityisesti AKT:n johtaja heristää nyrkkiään työvoimaa vuokraavien firmojen työnantajayhdistykselle, joka avoimesti ja jopa neuvoen yllyttää jäseniään laistamaan uuden työsopimuslain vuokratyömääräyksistä.

– Kummastelen tällä kohtaa erityisesti Palvelutyönantajien kaksinaamaisuutta. Samalla kun se on olevinaan vakavasti otettava, säännöksiä kunnioittava työmarkkinoiden keskusjärjestö, se on siipiensä suojassa siunaamassa sopimusturvaa romuttavaa ja harmaata taloutta suosivaa jäsenyhdistyksensä myyräntyötä, Räty pudottelee.

Jäsenen kylkeen

Kesäkuisessa kokouksessaan AKT:n ylimmät elimet päättivät myös liiton lähiaikojen painopisteistä. Samalla potkaistiin liikkeelle ensi vuoden liittokokouksen ohjelmatyö.

Tärkeimpiin valtuuston linjauksiin kuului siirtää toiminnan painopistettä lähemmäs kenttää.

Aluetoimitsijoiden aikaa jäsenille on jo lisätty ottamalla sopimustyötä enemmän keskustoimiston hoitoon Helsinkiin.

– Varsinkin liiton kuorma-autopuoli tarvitsee parempaa jäsenhuoltoa. Kun alan firmat ovat pieniä ja yritystaloudellisesti usein heiveröisiä, työntekijät liikkeessä ympäri maata ja omistaja-kuljettajia 7 000–8 000, järjestökoneelta vaaditaan kovia kierroksia, Räty selvittää.

Työnsä alkukuukausina AKT:n puheenjohtaja on viritellyt uuteen vetoon myös liiton toimiston työyhteisöä. Se projekti jatkuu näillä näkymin ensi kesäkuun liittokokouksen alle saakka.

Timo Räty on alun perin Kuopiosta ja juristina enemmän kirjamiehiä. Hänen syntymäkaupungissaan on tapana viännellä, että "lukemalla ee uimaan opi, vetteen se on mäntävä". Ja Räty on sukeltanut.

– Maata, ammattiosastoja ja jäsentilaisuuksia olen kiertänyt kutsujen mukaisessa tahdissa. En ole tupannut tykö, en pyrkinyt korkealle profiloitumaan enkä alun perin aikonutkaan ratsastaa voittajan elkein läpi Suomen. Tulen ulos, kun on sanottavaa ja suosin taustavaikuttamista, selvittää AKT:n uusi luuta työfilosofiaansa.

Eero Kosonen