vane.jpg (302 bytes)

ymma.jpg (3469 bytes)

SUOJAA välineillä

Henkilösuojainten tarvetta voi kartoittaa
mallitaulukolla
Useita tutkimuksia suojaimista löytyy
Työsuojelurahaston sivuilla
Ohjelmia työpaikan turvallisuuden parantamiseksi löytyy
Työterveyslaitoksen sivuilta
Vaatemateriaaleista on tietoa
Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen sivuilla

pt-vilkku.gif (216 bytes)  Lappeenrannassa suojavälinenäyttely
pt-vilkku.gif (216 bytes)  Riskit voi kartoittaa
pt-vilkku.gif (216 bytes)  Ongelmajätteen kerääjillä runsaasti vaaratilanteita

mine1.jpg (716 bytes)  Hyvät työtavat ja apuvälineet eivät aina riitä takaamaan työntekijän turvallisuutta. ymm6.jpg (7337 bytes)Korkeat ja matalat lämpötilat, liukkaus, säteily, sähkö, sula metalli, terävät esineet sekä erilaiset pölyt, kaasut ja kemikaalit saattavat vaarantaa työntekijän terveyttä siten, että tarvitaan erityisiä suojavälineitä. Säännöstössä puhutaan henkilönsuojaimista.

Työnantajan velvollisuutena on hankkia työntekijälle henkilökohtaiset suojavälineet, jos tapaturman tai sairastumisen vaaraa ei voida välttää töiden organisoinnilla tai työolosuhteita parantamalla.

Poliisin, palo- ja pelastustoimen sekä väestönsuojelun henkilöstön suojainten valinnasta ja käytöstä voi päättää sisäasiainministeriö. Muutoin henkilönsuojainten käytöstä määräyksiä antaa työministeriö.

Kehittelyä koko ajan

Henkilösuojaimia kehitellään koko ajan vastaamaan paremmin työn haasteita. Kun sähkömies kiipeää talvella liukkaaseen tolppaan raskaine työkaluineen on vaatetuksen, työkalujen ja valjaiden oltava sellaiset, että työn pystyy turvallisesti tekemään.

Kun hänelle löydetään sopiva vaatetus, saattavat siitä hyötyä muutkin yli 700 000 kylmässä työskentelevää suomalaista. Miehistä 31 prosenttia ja naisista 14 prosenttia työskentelee yli puolet työajastaan ulkona.

Toisenlaisia materiaaleja tarvitaan, kun sula metalli tai kemikaalit voivat arvaamatta roiskahtaa tai kun terävät sahat, veitset tai luunkappaleet saattavat viiltää työssä.

Suojavälineistä pitkä luettelo

Suojaimia tarvitaan pään, kuulon, silmien ja kasvojen, hengityksen, käsien ja käsivarsien, jalkojen ja säärien, ihon, vartalon ja vatsan tai koko kehon peitoksi suojaamaan erilaisilta terveysuhilta. Valtioneuvoston säädöksen ohessa on pitkä lista erilaisista suojavälineistä, joita voi käyttää työntekijän terveyden turvaamiseen.

Yhtä pitkä lista on töistä, joissa suojavälineitä tarvitaan. Kuulonsuojaimia käytetään paitsi paineilmaporauksessa, lentokentillä, puu- ja tekstiilityössä myös musiikkiammateissa.

Oheiset listat ja varsinainen päätös henkilönsuojainten valinnasta ja käytöstä työssä löytyy säädöspankista asianmukaisilla hakusanoilla.

Sopivat ja tarkoituksenmukaiset

Säädösten mukaan henkilönsuojainten tulee olla tarkoituksenmukaiset ja työolosuhteisiin soveltuvat. Niiden on täytettävä niille erikseen säädetyt vaatimukset.

Työnantajan pitää arvioida työssä esiintyvät vaarat ja vertailtava saatavilla olevien suojainten ominaisuuksia, jotta työhön löydetään riittävästi työntekijää suojaavat henkilösuojaimet.

Suojainten on oltava käyttäjälleen sopivat ja vain hänen henkilökohtaiseen käyttöönsä tarkoitetut. Työntekijän tulee saada riittävä opastus suojainten käyttöön.

Työnantajan tulee määritellä, kuinka pitkiä jaksoja suojaimia käytetään kerrallaan. Suojainten huollon ja korjausten varmistus kuuluu työnantajalle.

 

Lappeenrannassa suojavälinenäyttelyalkuun

mine1.jpg (716 bytes)  Uusimpiin henkilösuojaimiin voi tutustua konkreettisesti Kymen työsuojelupiirin toimistossa Lappeenrannassa. Näyttelyssä voi vapaasti sovittaa eri valmistajien suojaimia, laitteita ja pukuja. Suojainten valmistajat ja myyjät pitävät näyttelyn ajantasalla.

Vastaavat näyttelyt on myös Parikkalassa ja Tampereella.

Lisää tietoa Lappeenrannan suojainnäyttelystä

 

Riskit voi kartoittaaalkuun

mine1.jpg (716 bytes)  Työpaikan terveys- ja turvallisuusriskejä voi kartoittaa etukäteen. Työterveyslaitoksen sivuilla on riskien
arvioinnista yleisesti.

Euroopan unionin työsuojeludirektiivin mukaiset ohjeet

 

Ongelmajätteen kerääjillä runsaasti vaaratilanteitaalkuun

mine1.jpg (716 bytes)  Ongelmajäteyritysten työntekijöillä riittää työssään vaaratekijöitä. Kerätyt aineet voivat reagoida keskenään ja nostaa lämpöä tai painetta, roiskua tai jopa räjähtää.

Kerätyt ongelmajätteet voivat yksin tai yhdessä muiden aineiden kanssa palaessaan muodostaa vaarallisia yhdisteitä, kaasuja ja huuruja.

Vaaralliset aineet pääsevät elimistöön paitsi hengityselinten myös ihon ja ruoansulatuselimistön kautta. Lisäksi sairaaloista tulevassa jätteessä on tartuntariski.

Myös itse ongelmajätteen keräämisessä on useita tapaturman riskejä, sillä jätteen lastauksessa, pakkauksessa ja kuljetuksessa käytetään koneita. Siirrot ja nostot lisäävät ruhjevammojen mahdollisuutta. Öljy ja muut aineet voivat aiheuttaa kaatumisia, kiipeily varastossa ja autoissa lisää putoamisvaaraa.

Tiedot käyvät ilmi Työsuojelurahaston vuoden kestäneestä tutkimuksesta (no 99212) vuosina 1999—2000.

Palkkatyöläinen 2.10.2001 nro 8/01

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullealkuun

ne339999.gif (51 bytes)

Pt  nro 8/2001

Lehden etusivulle

minu.jpg (764 bytes) Pääkirjoitus

minu.jpg (764 bytes) Teema
   Etiikka

minu.jpg (764 bytes) Kolumnit ja pakina

minu.jpg (764 bytes) Ajankohtaista

minu.jpg (764 bytes) Tilastot

minu.jpg (764 bytes) Liittouutiset

minu.jpg (764 bytes) Ulkomailta

minu.jpg (764 bytes) Ymmällä

Suojaa välineillä