Kovapuupölyaltistuksen (tammi ja pyökki) ja nenäontelon ja nenän sivuonteloiden syövän välistä yhteyttä epäiltiin jo 1960-luvulla, mutta vahvistus asiaan saatiin vasta 1995. Vaikutusmekanismia ei vielä ole selvitetty. Sitä tutkitaan, samoin sitä, ovatko tammi ja pyökki jotenkin erilaisia kuin muut puulajit. Lisäksi selvitellään kovan ja pehmeän puupölyn yhtäläisyyksiä ja eroja sekä sitä, millainen osuus on seka-altistuksella ja hiukkasten koolla, kertoo Kirsti Husgafvel-Pursiainen, Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija ja hankkeen vetäjä.

Puupöly voi myös aiheuttaa ärsytystä hengityselimissä, astmaa ja allergiaa. Myös pehmeä pöly saattaa ärsyttää.

Apulaisprojektipäällikkö Kai Savolainen, TTL:n työhygienian ja toksikologian osastonpäällikkö pitää kotimaisten puulajien tutkimista tärkeänä.

– Luetaanko koivu koviin puulajeihin? Jos pystymme selvittämään terveysriskejä, mekanismeja ja altistusastetta, kotimainen puunjalostusteollisuus saa luvan muuttaa asennoitumistaan. Mutta siinä tapauksessa meidän on näytettävä toteen investointien tuottama hyöty.

Työterveyslaitoksen asiantuntijoilla on runsaasti tietoa puupölystä ja he ovat mukana erilaisilla työpanoksilla. EU-yhteyksien odotetaan antavan tarpeeksi pohjaa altistumisen tutkimiselle eri ammateissa ja aloilla.

Raja-arvo aivan liian korkea

Molemmat tutkijat pitävät EU:n raja-arvoa, joka on kovapuupölyn kohdalla 5 mg/kuutio, aivan liian korkeana — se on sama kuin vaaratonta pölyä koskeva arvo. Tieteellistä pohjaa raja-arvon laskemiselle on olemassa.

Kolme miljoonaa työntekijää altistuu EU-maissa puupölylle. Nyt on tarkoitus luoda altistumisrekisteri ja tietokanta, johon kootaan kaikki altistumista ja vaikutuksia koskevat faktat, jotta pystytään määrittelemään terveydelle eri alitustasoilla aiheutuvat riskit.

Lopullisena tavoitteena on varmistaa, että työpaikat eivät vaaranna terveyttä ja vähentää puupölyaltistusta, mutta tutkijat varoittavat, että tähän tavoitteeseen on vielä pitkä matka. Kestää kauan ennen kuin puupölykokeiden tulokset tuottavat käytännön tietoa.

Toiveena on kehittää biologisia mittareita, joita voitaisiin soveltaa, kun oireiden arvellaan johtuvan puupölystä.

- Haasteita on pidemmäksi aikaa kuin viideksi vuodeksi, mutta toivomme pystyvämme laatimaan toimintastrategian työelämää varten vuoden 2006 aikana. Työntekijöiden ja asiantuntijoiden informoiminen on tärkeää. Mahdollisesti kootaan käsikirja. Siihen saakka ohjeeksi voi antaa, että altistus pidetään niin alhaisena kuin on teknisesti mahdollista, tutkijat neuvovat.

Ingegerd Ekstrand

  Arviolta 70 000 suomalaista työntekijää altistuu puupölylle työssään. Ammattitautirekisteriin kirjattiin 1990—96 kaikkiaan 2 697 työperäistä astmaa, jotka johtuivat altistumisesta 70:stä eri puulajista peräisin olevalle puupölylle. Työperäisen nuhan sai 101:lle erilaisen puulajin puupölylle altistunutta työntekijää.

Altistumisen kovapuupölylle, jota tulee tammesta ja pyökistä, arvioidaan voivan aiheuttaa nenäontelon ja nenän sivuonteloiden syöpää. Suomessa todetaan vuosittain 15—20 tapausta.

EU:n 1999 hyväksymässä direktiivissä pölyn raja-arvo on 5 mg kuutiota kohti. Direktiivi astuu voimaan 2003.