– Keskusteluilmapiiri on muuttunut radikaalisti muutamassa vuodessa. Siitä ei päästä mihinkään, että eettinen tuotanto tulee lisääntymään.

Samaan hengenvetoon Boldt kuitenkin varoittaa, että muutokset ovat hitaita. Konkreettisia toimia on toistaiseksi vähemmän kuin puhetta hyvän asian puolesta. Myönteistä on, että työkaluja, joiden avulla yrityksiä voidaan painostaa huomioimaan eettiset näkökohdat toiminnassaan, on jo olemassa ja uusia aloitteita tehdään jatkuvasti.

– Nopein tapa muuttaa tuotannon pelisääntöjä, on vaikuttaa suoraan yrityksiin. Osa suuryrityksistä on laatinut omat eettiset ohjeet toimintansa ohjenuoraksi, mutta valitettavan usein nämä ohjeet eivät ole julkisia. Läpinäkyvyys kuitenkin lisääntyy ja siihen yrityksiä pitää myös painostaa.

Huono maine pelottaa

Peter J Boldtin mukaan paras tapa vaikuttaa yrityksiin, on vedota niiden haluun välttää huonoa mainetta. Yritykset eivät halua mainetta ympäristön pilaajana, työntekijöiden epäinhimillisenä kohtelijana tai lapsityövoiman käyttäjänä.

– Tänä päivänä huono maine kostautuu nopeasti heikentyvänä taloudellisena tuloksena. Tämä ymmärretään yritysten johdossa paremmin kuin vetoaminen pelkästään moraaliin, sanoo Boldt ja viittaa läntisten teollisuusmaiden yhteiselimen OECD:n monikansallisten yritysten käyttäytymissääntöihin.

– Vaikka säännöt ovat vain suositus yrityksille, ne antavat OECD:lle mahdollisuuden julkisesti paheksua käyttäytymissääntöjä rikkonutta yritystä.

Boldtin mukaan ay-liikkeen tärkein liittolainen taistelussa eettisen tuotannon puolesta ovat kuluttajat. Myös sijoittajia kiinnostaa yhä useammin, miten yritykset toimivat. Esimerkiksi vakuutusyhtiöissä on jo melko tavallista miettiä sijoituspäätöksiä tehtäessä, kunnioittaako yritys toiminnassaan eettisiä normeja.

– Myös suuryritykset voivat olla ay-liikkeen liittolaisia. Maineenhallintaan liittyvät taloudelliset paineet ajavat monikansallisia yrityksiä huomioimaan eettiset normit toiminnassaan, Boldt huomauttaa.

Kehitysmaat vastustavat

Globaalin talouden symboliksi on viime vuosina noussut Maailman kauppajärjestö WTO. Kauppajärjestön seuraava ministerikokous on marraskuussa Qatarissa. Suomen delegaatioon asiantuntijajäsenenä kuuluva Peter J Boldt sanoo olevansa vain varovaisen toiveikas sen suhteen, että Qatarissa pystyttäisiin sopimaan uuden neuvottelukierroksen alkamisesta. WTO:n edellinen ministerikokous USA:n Seattlessa sortui väkivaltaisuuksiin ja jäsenmaiden keskinäisiin erimielisyyksiin.

Kansainvälistä ay-liikettä edustava VAKL järjestää Qatarin kokouksen alla toimintapäivän tehostaakseen vaatimuksiaan työelämän perusoikeuksien huomioimisesta kauppajärjestön säännöissä. Boldt ei jaksa uskoa, että ay-liikkeen vaatimukset etenevät vielä Qatarin kokouksessa. EU:n ja Suomen kuten myös ay-liikkeen lähtökohta neuvotteluille on, että työelämän perusoikeudet ja ympäristönormit on huomioitava WTO:n toiminnassa.

Kiivaimmin ympäristö- ja työelämän normien sisällyttämistä järjestön sääntöihin vastustavat kehitysmaat. Niiden asenne voi jatkossa kuitenkin lieventyä.

– Monissa kehitysmaissa on huomattu, että niiden omat yritykset kärsivät, jos ne eivät kunnioita eettisiä normeja.

Näin kävi esimerkiksi Pakistanin mattotehtaissa, kun lapsityövoiman käyttö kiellettiin kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimuksella ja järjestö aloitti tätä tukevan kampanjan.

Vuoropuhelua tarvitaan

Ay-liike on vaatinut viime vuosina toistuvasti vuoropuhelua ILO:n ja WTO:n välille. Peter J. Boldt pitää kolmikantaisesti toimivaa ILOa keskeisenä elimenä pyrkimyksissä vahvistaa eettisiä normeja maailmankaupassa. Ongelmana on, että ILO ei voi vaikuttaa suoraan yritysten toimintaan, vaan ainoastaan painostaa jäsenmaitaan.

Boldt uskoo, että vasta yrityksistä tulevan paineen kautta globaalia taloutta säätelevät toimijat kuten WTO ovat valmiita muuttamaan toimintatapojaan. Toistaiseksi edistystä on tapahtunut vain Maailmanpankissa. Kehityshankkeita rahoittava pankki on sitoutumassa työelämän perusoikeuksien kunnioittamiseen.

Pirjo Pajunen

Pohjana eettisen tuotannon määrittelylle käytetään työntekijöiden osalta yleisiä ihmisoikeussopimuksia ja ILO:ssa 1998 hyväksyttyä Työelämän perusoikeuksien julistusta. Julistukseen sisältyy mm. työntekijöiden oikeus järjestäytyä ammattiliittoihin ja kollektiivinen sopimisoikeus.

Euroopan vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto on ehdottanut, että ympäristönormeja säätämään perustettaisiin YK:n yhteyteen Maailman ympäristöjärjestö. YK järjestää vuonna 2002 kestävän kehityksen periaatteita pohtivan huippukokouksen.

Vanhin kansainvälinen yritysten eettistä käyttäytymistä ohjaava säännöstö on OECD:n yritysten käyttäytymissäännöstö. OECD:n käyttäytymissäännöt sisältävät suosituksia ympäristö- ja sosiaalisten normien huomioimisen lisäksi myös harmaan talouden torjunnasta. Viime vuonna säännöt uusittiin hieman aiempaa tiukemmiksi. Näyttöä siitä, että uusitut suositukset toimisivat vanhoja paremmin ei vielä ole ehtinyt kertyä.