Pimeää työtä pilvin pimein

Hulluja kyllä löytyy. Opiskelijan tilille napsahtaa neljäs päivä kolmesataa ekua opintotukea, jolla pitäisi elää koko kuukausi. Yritäpä maksaa tällä summalla laskut ja syötäväkin olisi. Tyhmäkin tajuaa, että jäljelle jäävä summa ei riitä edes makaronin syöntiin.

Viiden ekun tuntipalkka tiskin alta maksettuna kuulostaa ruhtinaalliselta. Pimeästi on helppo tehdä hommia. Pilvin pimein löytyy yrityksiä, jotka ottavat avosylin vastaan halvan työntekijän niin kertakeikkaan kuin pidemmäksikin aikaa. Työntekijän on kuitenkin jälkikäteen turha vuodattaa kyyneliään pomon edessä tai häveten nurkan takana. Jos pomo päättää olla maksamatta pimeästi lupaamaa palkkaasi tai antaakin mansikankeruusta palkkion mansikoina, niin ei auta muu kuin vuodattaa kyyneliä.

Asioilla on aina kaksi puolta ja ne on syytä miettiä ennen kuin menee syyttävällä sormella torumaan. Elämä ei ole aurinkoinen työntekijälle, mutta ei se ole sitä työnantajallekaan. Kuppilassa on 15 asiakaspaikkaa, kuppilan on oltava auki 18 tuntia vuorokaudessa ja ympärillä armoton hintakilpailu. Yrittäjä miettii tappaisiko itsensä hengiltä työnteolla. Laskut odottavat laatikossa., leipää on saatava pöytään ja lapset puettua. Normaalilla palkalla palkatessa ja muut kulut päälle maksaessa, työntekijä ei todellakaan ole yrittäjälle ilmainen. Kun jättää muutaman tuopin lyömättä kassaan ja antaa nämä rahat työntekijän taskuun, ongelma poistuu. Keski-Euroopassa suomalaiset ihmettelevät paljoa henkilökunnan määrää ravintolassa, miksei Suomessa voisi olla samoin?

Onneksi minä en osaa vastata kysymykseen, kuinka pimeän työvoiman käyttö saadaan loppumaan ja ravintolaan voidaan palkata laillisin keinoin enemmän palvelualtista henkilökuntaa poistamaan janomme. Valtio suree jatkuvasti menetettyjä verotuloja, yrittäjä saa päänsäryn työntekijän palkkaamisesta ja työntekijä taistelee omia periaatteitaan vastaan menemällä pimeästi töihin. Ehkäpä joku saa joskus sarjakuvamaisen lampun valon päänsä päälle ja keksii kaikkiin ongelmiin ratkaisun.