Työterveyslääkäri Ove Näsman Taalintehtaalta on kehittänyt Metal Age -menetelmän yhdessä Työterveyslaitoksen Juhani Ilmarisen kanssa. Näsman on esitellyt menetelmää noin kymmenessä maassa, ja vastaanotto on ollut myönteinen. KTV järjestää huhtikuun lopulla Karjaalla aihetta käsittelevän kurssin.

– Avainsana on hyvinvointi. Terveellisyys antaa elämälle merkitystä, mutta parasta on kohtuus, sanoo Näsman ja varoittaa ihmisiä antamasta liikuntainnolle ja terveysruoalle yliotetta.

Metal Age –menetelmää on sovellettu Fundian terästehtaalla hyvin tuloksin. Dragsfjärdin kunta otti sen käyttöön toukokuussa 2002. Valtuusto oli heti juonessa mukana ja myös ammattiosasto on osallistunut toimintaan alusta saakka.

– On tärkeää saada mukaan koko porukka, vaikka tinkiä tavoitteista, että päästään eteenpäin. On aloitettava priorisoimalla asiat yhdessä. Se vie maton vastustajien jalkojen alta. Kukaan ei sabotoi kun kaikki ovat mukana. Suunnitteluun ei yleensä tarvitse käyttää 8–10 tuntia enempää, hän sanoo.

Toimenpide-ehdotusten on oltava konkreettisia. Ei pidä puhua yleisesti koulutuksesta, vaan sanoa täsmällisesti mitä, missä ja milloin. Esim. päiväkotien henkilökunta on päättänyt, että kaikki ryhmät menevät perjantaisin ulos samaan aikaan, että kaikki tapaavat toisensa. Virastotalolla on puolestaan paneuduttu imagon kohentamiseen.

Kannattava sijoitus

Tärkeää on se, että kaikki ovat mukana, että tieto kulkee eri yksiköiden välillä. Kunnanjohtaja Klas Nyström korostaa, että Metal Age on niin tutuksi tullut käsite, että se pyörii koko ajan mukana, vaikka kyse onkin kunnan töistä.

Kylmät numerot, vaikkapa että sairasloman sijaisuuksien palkkakustannukset liki kolminkertaistuivat 1999–2001, osoittivat että henkilöstö ei voinut hyvin, vaikka sairauspoissaolot pysyttelivätkin kohtuullisella tasolla. Panostukset työterveyshuoltoon olivat tarpeen, mutta samalla piti myös vahvistaa työyhteisöä, organisaatiota ja etenkin johtamista. Oli levitettävä tietoa sekä vaaka- että pystysuoraan siitä, mitkä työtehtäviä kullekin kuuluvat.

– Olemme keskustelleet tavoista parantaa tilannetta esimerkiksi virastotalossa, missä työskentelee noin 20 kaikkiaan 190 työntekijästämme. Ryhmä on kirjava, mutta kaikki esittivät asiansa omasta näkövinkkelistään ja keskustelu oli oikein terveellinen, Nyström sanoo.

Syksyllä on vuorossa opetustoimi. Lähes puolella työntekijöistä on tähän mennessä ollut mahdollisuus osallistua varsinaiseen Metal Age –osaan. Liikuntaa on ollut vapaasti tarjolla kaikille.

Sairaslomien määrä putosi heti viidenneksen. Mutta jaksaminen on myös tärkeä osa projektia, samoin kuin kuntatöiden vetovoiman nostaminen.

Kasvavaa työmäärää hoidetaan entistä pienemmällä henkilökunnalla, sillä budjetti on edelleen tiukka. Nyt menee kuitenkin paremmin, sillä muutama vuosi sitten henkilökunta voi huonommin ja moni haki työkyvyttömyyseläkettä. Kielteisiä päätöksiä tuli runsaasti, ja ihmiset joutuivat valitsemaan, yrittääkö vielä sinnitellä eteenpäin vai jääkö sairaslomalle tai siirtyy yve-eläkkeelle, mikä ei ollut hyvä asia sen paremmin työntekijöiden kuin työnantajankaan kannalta.

– Perustavoite on, että ihmiset jaksaisivat työssä eläkkeelle asti. Työterveyslääkäri Näsman tekee hyvää työtä, kunnalliset päätöksentekijät ovat tukenamme ja henkilöstön keskuudessa tehdyt kyselyt osoittavat jo nyt, että olemme oikealla tiellä. Kunnan työntekijät voivat paremmin kuin vertailuryhmät, kunnanjohtaja Nyström toteaa.

Ingegerd Ekstrand

Työ tehdään neljässä vaiheessa, 5–20 hengen ryhmissä, ja liikkeelle panevana voimana toimii esim. työterveyshuolto.

Orientoitumisvaiheessa luodaan sitoutuneisuus osallisuuden avulla. Ensimmäinen askel on osoittaa kuinka huono terveys vaikuttaa kokonaisuuteen ja millaisia mahdollisuuksia tavoite saavutettuna tarjoaa. Työ tehdään ryhmässä.

Ensimmäisen interventiovaiheen tavoite on selvä: kokonaistuottavuuden parantaminen hyvinvoivan ja työkykyisen henkilöstön avulla. Keskustelut käydään pareittain ja ihanteellinen tulos on 5–7 ehdotusta.

Priorisointivaiheessa arvioidaan kyseisen ongelman tärkeys, yleisyys ja mahdollisuudet vaikuttaa siihen.

Toisessa interventiovaiheessa keskusteluryhmissä haetaan vastauksia siihen, mitä olisi tehtävä priorisoitujen asioiden parantamiseksi. Ehdotukset jaotellaan neljän tukiotsakkeen alle. Ne ovat: ammattitaito, työ. työyhteisö ja yksilö.

Tämän kaiken pohjalta syntyy konkreettinen toimintasuunnitelma. On tärkeää, että ryhmä kokoontuu arvioimaan työn etenemistä. Se on tehtävä 3–6 kuukauden sisällä siitä, kun konkreettinen parannustyö on pantu alulle.

Gunda Karlsson, 48, on mailan varressa ensimmäistä kertaa, mutta iskee pallon komeasti häkkiin. Kun kuntatyöntekijät tarttuvat mailoihin, pelaajia on tavallisesti 15–20.

Druvan-hanke sai Gundan liikkumaan. Nykyään hän pelaa sulkapalloa kerran viikossa ja käy vesijumpassa kerran kuussa, kunnan kustannuksella.

– Ihan liian vähänhän se on, mutta tuntuu mukavalta, varsinkin hartioissa, jotka joutuvat töissä koville, sanoo ala-asteella siivoojana työskentelevä Gunda.

Oma uimahalli Taalintehtaalle on siksi toivelistan kärjessä sekä Gundalla että niillä noiden kymmenellä muulla kunnan työntekijällä, jotka matkaavat bussilla tunnin vesijumppaan Tammisaareen viisi tuntia.

Taalintehtaan virastotalon emäntä ja siivooja Camilla Sundell, 48, pamauttaa mailallaan ja kertoo liikkuneensa koko ikänsä. Enimmäkseen hän on juossut ja hiihtänyt.

– Nyt olen aloittanut sauvakävelyn ja salibandyn. Joskus täällä kupolihallissa ovat mukana lapsenlapsetkin. Hänestä sekä hartiat että niska ovat tulleet parempaan kuntoon liikunnan lisäämisen jälkeen.

Parempi henki

Sosiaalitoimiston kanslisti Britt-Marie Grönroos, 34, hölkkää 8–10 kilometriä vähintään joka toinen päivä. Hänelle liikunta on elämäntapa. Hän on pelannut tänä talvena salibandya, mutta aikoo kevään mittaan liikkua enemmän luonnossa.

– Druvan on toiminut hyvin, olemme oppineet välittämään itsestämme enemmän. Siksi voimmekin paremmin, hän sanoo varmasti.

Camillalla ja Britt-Mariella on vain hyvää sanottavaa virastotalon Metal Age -ryhmästä. Työkiireiden takia työ on kuitenkin vielä kesken.

– Mutta keskusteltu on ja joitakin asioita hoidettu. Se on opittu, ettei työstä kannata hakea vain huonoja puolia, hyvistäkin asioista kannattaa kertoa ulospäin. Sopu on parantunut, Camilla sanoo.

– Minusta virastotalon ilmapiiri oli parantunut, kun tulin äitiyslomalta. Ja yhteishenki vaikuttaa paljon paremmalta, hänkin toteaa.

Enemmän liikuntaa ja suoraa puhetta

Tage Lehtonen, KTV:n noin 150-jäsenisen yhdistyksen 285 pääluottamusmies ja kunnan vapaa-aikasihteeri, myhäilee katsellessaan salibandya pelaavia naisia. Liikunta on lisääntynyt kunnan työntekijöiden keskuudessa merkittävästi, eikä pelkästään johdetun ja järjestetyn Druvan-toiminnan vuoksi.

– Työkavereiden tapaaminen liikunnan lomassa on myös lisännyt yhteishenkeä sen lisäksi, että se on parantanut fyysistä ja psyykkistä jaksamista. Kommentit ovat ylipäätään olleet myönteisiä, itse asiassa en ole kuullut yhtään poikkipuolista sanaa, hän sanoo.

– Kiistoja esiintyy työpaikalla Dragsfjärdissäkin, mutta Lehtonen ei jätä mainitsematta, että Druvan-projektin vaikutus on ollut myönteinen tässäkin asiassa. Ja se on tarpeen, kun monen työntekijän työtaakka on kasvanut. Huonot ajat ovat johtaneet siihen, ettei kaikkia virkoja enää täytetä, vaan työt jaetaan jäljellä olevien kesken.

– Työnjohdon kouluttaminen on myös osaltaan parantanut henkeä. Ja erityisen tärkeää on, että me olemme virastotalossa asettaneet konkreettisia, isojakin tavoitteita, jotka aiomme toteuttaa. Olemme luvanneet lakata puhumasta toisistamme pahaa selän takana. Jos jotain sanomista on, niin sanomme sen suoraan kasvotusten, pääluottamusmies tähdentää.

Ingegerd Ekstrand